Parlamenttienvälisen liiton (IPU) vuotuinen tilasto kertoo, että naiskansanedustajien määrä nousi viime vuonna maailmassa vajaan prosenttiyksikön ja kymmenen kärkimaan joukkoon mahtui yhdeksän kehitysmaata sekä Ruotsi.
Naiskansanedustajien tilaston kärjessä on Ruanda (61,3 prosenttia paikoista). Sitä seuraavat Kuuba (53,2), Bolivia (53,1) ja Meksiko (48,2). Viidentenä on kärkijoukon ainoa teollisuusmaa, Ruotsi (47,3).
Listaa jatkavat Grenada, Namibia, Costa Rica, Nicaragua ja Etelä-Afrikka. Suomessa naiskansanedustajien osuus on 41,5 prosenttia, mikä antaa sijan 12.
Kaikkiaan naisten osuus oli viime vuoden lopussa maailman kansanedustuslaitoksissa 24,3 prosenttia. Eroa vuoteen 2017 on 0,9 prosenttiyksikköä, mikä kertoo osuuden kasvun kiihtyneen takavuosista.
Kiintiöillä selvä vaikutus
IPUn selvityksen mukaan naisten osuus kasvoi reippaimmin maissa, joissa parlamenttiin on määritelty naiskiintiö. Alahuoneissa ja yksikamarisissa parlamenteissa osuus kasvoi 7 prosenttiyksikön verran ja ylähuoneissa peräti 17:n.
Naiskiintiö voi olla 30 tai 50 prosenttia, ja keinot valvoa sen toteutumista vaihtelevat, samoin poliittisen kulttuurin avoimuus, IPU:n viestintäjohtaja Thomas Fitzsimons selittää.
Kärkikymmenikön maista naiskiintiön ovat asettaneet Ruanda, Bolivia, Meksiko, Costa Rica, Nicaragua ja Etelä-Afrikka.
Myös Espanjan (sijalla 13) ja Ranskan (16) laki määrää kiintiön, mikä on vuosien mittaan lisännyt naisten edustusta.
Norjalla (14) ja Uudella-Seelannilla (15) kiintiöitä ei ole laissa, mutta jotkut puolueet asettavat niitä oma-aloitteisesti.
Etiopia sai tasa-arvohallituksen
Maailman ministerinviroista on naisilla 20,7 prosenttia, missä on 2,4 yksikön nousu vuodesta 2017. Pääministerin ja presidentin paikoista naisten hallussa on vain noin 5 prosenttia maailmanlaajuisesti.
Etiopia teki syksyllä historiaa, kun uuden hallituksen ministeristä puolet oli naisia. Kuukautta myöhemmin maa sai historiansa ensimmäisen naispresidentin, kun Sahle-Work Zewde nimitettiin virkaan.
Yli sadan miljoonan asukkaan Etiopian parlamentin alahuoneessa naisten osuus on 38,8 prosenttia ja ylähuoneessa 32 prosenttia. Maa on tilastossa jaetulla 18. sijalla Argentiinan kanssa.
– Naisten osuuden kasvu parlamenteissa tarkoittaa parempaa, vahvempaa ja entistä edustavampaa demokratiaa, joka toimii kaikkien hyväksi, IPUssa puhetta johtava meksikolainen kansanedustaja Gabriela Cuevas Barron sanoo.
Hän kuitenkin muistuttaa, että kehityksen nykyvauhdilla globaaliin sukupuolten tasa-arvoon on vielä pitkä matka.