Itsetunnon ja jaksamisen vajeet, raha-asiat, tulevaisuuspohdinnat sekä mielenterveyden pulmat ajavat nuoria arjessa ahtaalle.
Olemassa oleva tuki ei kuitenkaan riittävästi vastaa nuorten hätään. Avun tarpeen tunnistaminen ja avun hakeminen on jätetty pitkälti nuorten omalle vastuulle.
Tämä käy ilmi Diakonia-ammattikorkeakoulun tuoreesta raportista, jonka aineistoja on kerätty nuorten ryhmäkeskusteluissa Helsingissä, Kotkassa Kuopiossa ja Oulussa syksyllä 2018.
Aito välittäminen ei vaadi lisäresursseja.
‒ Nuorten tuen tarpeet ovat usein sellaisia, joihin siiloutuneesta palvelujärjestelmästä ei löydy helposti apua. Monissa tilanteissa apua ja tukea olisi pitänyt saada jo paljon aiemmin kuin on saatu, tutkija ja projektipäällikkö Reija Paananen sanoo.
Pirstaleiset palvelut
Diakonia-ammattikorkeakoulu kiteyttää nuorten toiveet kolmeen k-kirjaimeen: kohtaaminen, kuuntelu ja kannustaminen. Näiden lisäksi toivotaan kokonaisvaltaisuutta, inhimillistä kohtelua, aitoa välittämistä ja rinnalla kulkemista.
‒ Nuoret aikuiset tunnistavat elämässään kääntöpisteitä, joissa toisenlaisen tuen tai toiminnan turvin asiat olisivat voineet kääntyä parempaan suuntaan, Paananen sanoo.
Nuorten silmin palvelut näyttävät pirstaleisilta ja niihin hakeutuminen sekä oikean palvelun löytäminen on vaikeaa.
Vähättelyä
Esimerkiksi kiusaamiseen ei nuorten mielestä tartuta kunnolla. Empatiataitoja ja ihmisten kohtaamista pitäisi heidän mukaansa opettaa varhaislapsuudesta lähtien. Moniin arkisiin asioihin, kuten talousasioiden hoitoon, tukiin, asumiseen ja ammatinvalintaan kaivataan selkeämpää tietoa ja parempaa opastusta.
Nuoret kaipaavat tukea koko perheelle muutenkin kuin kriisitilanteissa. Erityistä tukea tarvitaan mielen hyvinvointiin ja mielenterveyden ongelmiin.
Palvelujärjestelmän siiloutuneisuus yhdistettynä nuorten kokemaan pompotteluun ja vähättelyyn pitkittää ja monimutkaistaa avun saamista.
‒ Nuorten peräänkuuluttamat inhimillinen kohtelu ja aito välittäminen eivät vaadi lisäresursseja, Paananen muistuttaa.