Nopeakasvuinen vesihyasintti on hankala vitsaus itäisen Afrikan Victoriajärvellä. Maanosan länsirannikolla Nigeriassa kasvia on alettu hyödyntää tarve-esineiden raaka-aineena. Kestävän kehityksen innovaatioita esiteltiin hiljan Kenian Nairobissa.
Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys Mitimeth on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Monet naisista ovat köyhiä leskiä, mutta taitoja on neuvottu myös opettajille ja oppilaille rannikkoseutujen kouluissa.
Idachaba-Obaro esitteli yrityksensä toimintaa Kestävän kehityksen messuilla, jotka järjestettiin maaliskuussa Nairobissa YK:n ympäristökokouksen (Unea) yhteydessä.
Virolaisella keksinnöllä voidaan torjua laittomia hakkuita.
Ansiomahdollisuuksia köyhille
Mitimethin tuotevalikoimaan kuuluu vesihyasintista valmistettujen muodikkaiden vaatteiden ohella monikäyttöisiä koreja ja vateja sekä toimisto- ja taloustarvikkeita.
– Kouluttamamme naiset voivat nyt hankkia lisätuloja tuotteillaan. Raaka-aineena on kasvi, jota on totuttu pitämään haitallisena ympäri maailmaa, Idachaba-Obaro sanoo.
Markkinoiden löytäminen on hänen mukaansa toiminnan suurin ongelma tässä vaiheessa.
– Heti kun saamme tilauksen, pyydämme naisia valmistamaan vesihyasintista narua, mikä on kuidun työstämisen ensimmäinen vaihe.
70 naisen ryhmä ansaitsi muutamassa kuukaudessa 3 500 euroa, ja nyt kaikki haluavat mukaan bisnekseen, Idachaba-Obaro kertoo.
Virolaiskeksintö pelastaa metsiä
– Maailmanlaajuisen tuotannon ja kulutuksen muuttaminen kestäväksi vaatii innovaatioita, jotka eivät tapahdu itsestään vaan tarvitsevat tukea, YK:n ympäristöjärjestön UNEP:in toiminnanjohtaja Joyce Msuya muistutti Kenian kokouksessa, johon osallistui yli 4 000 henkeä 170 maasta.
Nairobissa nähtiin lukuisia muitakin kestävän kehityksen keksintöjä. Niihin kuuluva Timbeter-kännykkäsovellus on Virossa kehitetty menetelmä raakapuun määrän mittaamiseksi.
Sovellus päättelee kännykkäkameralla otetusta kuvasta, paljonko esimerkiksi rekkalastissa on tukkeja ja minkä kokoisia ne ovat, yrityksen perustajiin kuluva Anna-Greta Tsahkna kertoo.
Tekniikkaa pidetään hyvänä keinona torjua laittomia hakkuita. Sitä sovelletaan jo ainakin Thaimaassa, Brasiliassa, Etelä-Afrikassa, Venäjällä ja Chilessä.
DNA-tutkimusta kasveille
Brasilialaisen Votorantim-yrityksen edustajat esittelivät menetelmää, jossa metsän kasvilajien kemiallista koostumusta analysoidaan niiden DNA:sta.
– Se auttaa löytämään oikeat kasvit silloin, kun halutaan tiettyjä aineita lääkkeisiin, kosmetiikkaan, parfyymeihin ynnä muuhun, Votorantimin johtaja Frineia Rezente selittää.
UNE arvioi, että kestävistä ideoista voi paisua biljoonien eurojen arvoista liiketoimintaa, joka hyödyttää sekä ihmisiä että ympäristöä.
uutiskirje 
