Viime vuonna tuhoutui 12 miljoonaa hehtaaria trooppista sademetsää. Määrä on pienempi kuin kahtena edellisenä vuotena, mutta niiden jälkeen korkein sitten vuoden 2002. Raportin laati Global Forest Watch (GFW).
Viime vuoden tuhoutumisvauhti tarkoittaa sitä, että keskimäärin tuhoutui 30 jalkapallokentän kokoinen alue joka minuutti.
Huolestuttavinta on koskemattomien sademetsien tuhoutuminen. Ne ovat muita suurempia hiilinieluja ja ne ovat myös luonnon monimuotoisuudeltaan ainutlaatuisia.
Bolsonaron valinta on pahentamassa Brasilian tilannetta.
Koskemattomia sademetsiä hävisi viime vuonna 3,6 miljoonaa hehtaaria. Vertailuksi: tämä on hieman enemmän kuin Belgian pinta-ala.
Brasilia yhä pahin
Kaikkein eniten sademetsää tuhoutui Brasiliassa, jossa tuhoutui myös eniten koskematonta sademetsää (1,3 miljoonaa hehtaaria).
Suurin osa tuhoista aiheutui laittomista hakkuista Amazonasin alueella. Metsiä hakataan sekä puutavaran saamiseksi että maan raivaamiseksi viljelykasvien ja lihakarjan tuotantoa varten.
Tilanne on edelleen pahenemassa sen vuoksi, että äärioikeistolainen Jair Bolsonaro valittiin viime vuonna Brasilian presidentiksi. Hänen politiikkanaan on taloudellisen toiminnan lisääminen sademetsissä. Bolsonaron vaikutus tulee kuitenkin näkyviin vasta tämän vuoden tilastoissa.
Laittomia hakkuita tehtiin viime vuonnakin myös alkuperäiskansojen alueilla, ja Bolsonaro aikoo laillistaa niitä.
Indonesiassa tuho vähentynyt
Toiseksi eniten sademetsiä tuhoutui Kongon demokraattisessa tasavallassa. Siellä myös tuhoutumisvauhti kiihtyi selvästi verrattuna vuosien 2011–2017 keskiarvoon.
Kongossa suurimman osan metsätuhoista aiheuttavat pienimuotoiset hakkuut polttopuiden hankkimista ja viljelyä varten.
Kolmantena on Indonesia, jossa enin osa tuhoista aiheutuu metsän raivaamisesta palmuöljyviljelmiä varten.
Indonesian hallitus on pyrkinyt puuttumaan metsätuhoihin. Siellä metsätuhot ovatkin kääntyneet laskuun ja ovat nyt alimmillaan sitten vuoden 2003.
Rauhanprosessin seuraus Kolumbiassa
Pitkään Brasilia ja Indonesia vastasivat suurimmasta osasta metsätuhoista, mutta niiden rinnalle on tullut muita. Vuonna 2002 näiden kahden maan osuus koskemattomien sademetsien tuhoutumisesta oli 71 prosenttia, viime vuonna 46 prosenttia.
Kovia nousijoita ovat olleet muun muassa Ghana ja Norsunluurannikko. GFW:n mukaan positiivista kuitenkin on, että kaakaoteollisuus on herännyt huoleen ja laatinut suunnitelman tuhojen lopettamiseksi.
Parin viime vuoden aikana metsätuhot ovat lisääntyneet huimasti Kolumbiassa. Tätä pidetään seurauksena maan rauhanprosessista, kun aikaisemmin Farc-sissien hallussa olleita alueita on tullut taloudellisen toiminnan piiriin.
Suhteellisesti eniten omista koskemattoman sademetsän varannoistaan menetti Madagascar.
Edellä mainittujen lisäksi kärkikymmenikköön kuuluivat Bolivia, Malesia, Peru, Papua-Uusi Guinea ja Kamerun.
Vuosittain surmataan satoja ihmisiä heidän yrittäessään puolustaa metsiään, muistuttaa GFW:n päätutkija Caroline Winchester Guardian-lehdessä.
uutiskirje 