Brasilian faktat
Valtio Etelä-Amerikassa
Asukkaita 211,7 miljoonaa
53 % määrittelee itsensä mustaksi tai etnisesti sekoittuneeksi ja 45,5 % valkoiseksi (2014)
Kansallisen köyhyysrajan alla 25 % (2017)
Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 90,4 %
Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 79/188
(Lähteet: YK, IBGE)
Brasilian oikeistohallituksen ideologinen ydinryhmä pelkää kommunismia ja panostaa kylmään sotaan erityisesti kulttuurin alueella. Hallituksen runsaslukuisten kenraalien ajattelu on paikoin käytännöllisempää.
Vuoden alussa Brasilia sai presidentikseen sotilastaustaisen ja äärioikeistolaisen Jair Bolsonaron. Hänen hallituksessaan kovan ideologisen linjan kannattajiksi profiloituvat erityisesti ulko-, opetus-, ympäristö- ja perheasioiden ministerit.
Opetus- ja kulttuuriministeriksi hiljan valittu ekonomisti Abraham Weintraub aikoo jatkaa vain kolme kuukautta virassa toimineen edeltäjänsä Ricardo Vélezin suunnitelmaa kouluopetuksen uudistamisesta. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että vuosien 1964–1985 sotilasvaltaa ei enää kutsuta diktatuuriksi.
Weintraubin mukaan kommunismi ei kuollut Neuvostoliiton myötä, vaan syntyi uudelleen ja vaanii nyt kaikkialla.
”Marxilainen salaliitto”
Haukkoihin kuuluu myös ulkoministeri Ernesto Araújo, joka on Yhdysvaltain Donald Trumpin kiihkeä ihailija. Toisin kuin hallituksen sotilasjäsenet, hän kannattaa sotilaallista puuttumista Venezuelan tilanteeseen.
Araújo katsoo, että globalisaatio, ilmastonmuutos, kansainväliset järjestöt ja feminismi ovat osa marxilaista salaliittoa, joka suuntautuu kansallisvaltiota ja kristittyä länttä vastaan.
Hallituksen 22 ministeristä 8 on entisiä kenraaleja, ja sotilaiden hallussa on monia muitakin korkeita virkoja. Heidänkin mielestään vuoden 1964 sotilasvallankaappaus ja sitä seurannut 21 vuoden diktatuuri olivat välttämättömiä kommunismin torjumiseksi.
– Hallituksen päivä päivältä vaikutusvaltaisemman ytimen muodostavat sotilaat. Näkemyserojen ohella heillä on ideologisen ryhmän kanssa yhteisiä tavoitteita eriarvoisen ja miesvaltaisen yhteiskunnan puolustamisessa, Observatorio de Sexualidad y Política -laitoksen tutkija Sonia Correa arvioi.
Kauppasuhteet vaarassa
Vaikka sisäiset kiistat ja epärealistiset näkemykset jarruttavat hallituksen toimintaa, myös jälkeä syntyy. Budjettileikkaukset erityisesti kulttuurin, ympäristön, terveydenhuollon ja ihmisoikeuksien alueella heikentävät Correan mukaan niin ihmisten arkea kuin demokratiaankin.
Muitakin ongelmia on ilmennyt. Bolsonaro lupasi vaalikampanjassaan seurata Yhdysvaltain esimerkkiä ja siirtää maansa Israelin-suurlähetystön Tel Avivista Jerusalemiin. Siirto on kuitenkin pantu jäihin vaikutusvaltaisen maataloussektorin painostuksen vuoksi, sillä arabimaat kuuluvat Brasilian tärkeimpiin lihanostajiin.
Karjankasvattajat olivat vaaleissa Bolsonaron päätukijoita uushelluntailaisten kirkkokuntien, sotilaiden ja korruption vastustajien ohella.
Bolsonaro on vaarantanut markkinoita myös Kiinassa, joka on Brasilian maatalous- ja kaivostuotteiden tärkein ostaja. Hän vieraili Kiinan vihaamassa Taiwanissa vaalien alla ja epäili, että ”Kiina on ostamassa Brasilian” sen tuotteiden sijasta.
Hallituksen yrittäjä- ja sotilassiipi pyrkii pienentämään vahinkoja lähettämällä sopuisammaksi tiedetyn varapresidentin ja entisen kenraalin Hamilton Mourãon lähiaikoina vierailulle Kiinaan.
Brasilian faktat
Valtio Etelä-Amerikassa
Asukkaita 211,7 miljoonaa
53 % määrittelee itsensä mustaksi tai etnisesti sekoittuneeksi ja 45,5 % valkoiseksi (2014)
Kansallisen köyhyysrajan alla 25 % (2017)
Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 90,4 %
Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 79/188
(Lähteet: YK, IBGE)