Suomeen ns. kolmansista maista tulevaan työvoimaan noudatetaan tarveharkintaa. Työluvan saa, jos alalla ei vallitse työvoimapulaa. STTK:n pääekonomisti Ralf Sund sanoo, että laki voitaisiin hänen mielestään kumota, kunhan tilalle saataisiin työsopimusten ennakkotarkistus.
– Tarveharkinnalla ei ole enää suurta merkitystä. Tänne saa tulla ilman tarveharkintaa jo varsin monesta syystä, mm. asiantuntija- projektityöhön sekä sesonkityöhön. Tarveharkinnan pykälät koskevat enää harvoja työntekijöitä, Sund sanoo.
Tarveharkinta koskee EU:n ulkopuolisista maista, mm. Intiasta, Venäjältä ja Valko-Venäjältä, tulevaa työvoimaa. Poikkeuksia on paljon ja lisäksi Ely-keskukset saavat määrätä toisin kuin laissa sanotaan tietyn alueen osalta.
Sundin mukaan tarveharkintaa koskeva laki on muuttunut vesitysten takia kuolleeksi kirjaimeksi.
– En ymmärrä, miksi tästä kiihkoillaan molemmin puolin. Tämä on täysin absurdia. Laki ei toimi.
Polkupalkat voidaan estää muilla keinoin
Rakennus- ja palvelualoilla työntekijäpuoli on painottanut tarveharkintaa, jottei alalle synny kaksia työmarkkinoita. Sundin mukaan ulkomaisen työvoiman palkkojen ja muiden työehtojen polkeminen voidaan estää muutoin.
– Tarveharkinnan sijaan pitäisi olla nykyistä tarkempi työsopimusten ennakkotarkistus ja jälkitarkistus. Siten pystytään huomattavasti tehokkaammin estämään kaksien työmarkkinoiden syntyminen.
Ennakkotarkistuksessa katsottaisiin ulkomaisten työntekijöiden työsopimusten yhteensopivuus työehtosopimusten ja muiden säännösten, mm. työaikasäädösten kanssa. Jälkitarkastuksessa katsottaisiin, että työntekijät ovat saaneet palkkansa.
– Sitten tarvitaan riittävä pelote, että näiden tarkistusten mahdollisuus on suuri, Sund sanoo.
– Nyt tarkastustoiminta on vedetty alas säästösyistä. Huijarit voivat aika vapaasti ns. riistää maahanmuuttajia ja raunioittaa suomalaista yhteiskuntaa.
Varsinkin elinkeinoelämä on syyttänyt tarveharkinnan heikentävän kasvua ja Suomen kilpailukykyä. Sund ei usko väitettä.
– Tarveharkinnalla ei ole sanottavaa vaikutusta työperäiseen maahanmuuttoon. Sen vaikutus on hyvin marginaalinen.
Hän muistuttaa, että valtaosa maahan tulleista ulkomaalaisista ei ole ollut tarveharkinnan piirissä.
uutiskirje 
