Vasemmistoliiton tuore vantaalainen kansanedustaja puhui vappuna vanhushoivasta ja puuttui syrjäytymiseen.
Hän sanoi Vantaalla ja Porvoossa uskovansa, että hoivakohun ajoituksen seurauksena vanhushoivaan tulee parannuksia.
– Nyt on taottava, kun rauta on kuumaa – hallitusohjelmaan on kirjattava selkeät konkreettiset keinot varmistaa kaikkien palveluiden laatu varhaiskasvatuksesta peruskouluun ja terveyspalveluista vammaisten sekä vanhusten hoivaan. Hoivayksiköiden lisäksi on parannettava kotiin tuotavia palveluita ja tuettava omaishoitoa, se on paitsi inhimillisesti oikein myös taloudellisesti järkevää.
Erityisen huolissaan Saramo sanoi olevansa toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta, joka on etenkin suurissa kaupungeissa ajettu vakavaan kriisiin. Opettajilla ei ole aikaa oppilaille, eikä läsnäoloa usein edes oleteta. Koulutuksen arvostus on kadonnut usein koko yhteisöltä ja monesta amiksesta on tullut vain kulissi. Osa nuorista saa paperit oppimatta juuri mitään, iso osa putoaa pois kesken opintojen, koska ei ole ketään, joka innostaisi olemaan mukana.
Hän kysyi, miten tämän on annettu tapahtua, vaikka tiedetään, että toisen asteen tai korkeamman tutkinnon puuttuminen viisinkertaistaa syrjäytymisriskin.
– Suomi syrjäyttää vuosittain tuhansia nuoria pysyvästi pois työelämästä. Yhteensä syrjäytettyjä 15-29-vuotiaita nuoria on yli 60 000. Pelkkä työttömyys ei tarkoita syrjäytymistä, mutta tällä joukolla se yhdistyy koulutuksen ja näköalojen puutteeseen, sekä usein mielenterveysongelmiin, kun työttömyys pitkittyy tai ensimmäistäkään työkokemusta ei ole saatu.
Pahimmassa ahdingossa on Saramon mukaan 10 000 perhettä.
– Samoin kuin rikkaus, myös köyhyys ja syrjäytyminen periytyvät. On arvioitu, että näiden 10 000 perheen kustannukset yhteiskunnalle ovat vuosittain jopa miljardin. Kunnissa kyllä tiedetään, että kaikille yhteinen laadukas varhaiskasvatus sekä kohdennettu ongelmia ennaltaehkäisevä perhetyö maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin, mutta silti näistä säästetään. Kun nyt käydään läpi mitä palveluita vanhuksille on lakisääteisesti varmistettava, on arviointi ulotettava myös lasten, nuorten ja perheiden palveluihin.