Ohjelmassa listataan kuitenkin vähän keinoja työllisyyden nostamiseen ja yritysten työllistämiskyvyn parantamiseen.
– Työllisyysasteen nousu on hallitusohjelman tulopohjan keskeisin elementti. Keinojen ja konkretian puute eivät kuitenkaan luo uskottavaa polkua 75 %:n työllisyysasteeseen, Palvelualojen työnantajaliiton Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto toteaa.
Jo nyt on hänen mukaansa nähtävissä, että talouskasvu on Suomessa hidastumassa. Jos talous sakkaa ja työllisyystavoite jää saavuttamatta, hallitusohjelmalta pettää pohja.
Työrauhalainsäädännön puuttuminen pettymys
Erityisesti työrauhalainsäädännön uudistamisen puuttuminen keinovalikoimasta on suuri pettymys palvelualoille. Suomen nykyinen työrauhalainsäädäntö on vuodelta 1946. Palta edellyttääkin, että sen uudistamiseen tartutaan työllisyyttä pohtivassa kolmikantaisessa työryhmässä.
– Jotta yritykset haluaisivat investoida ja työllistää Suomessa, ne tarvitsevat ennakoitavan ja vakaan toimintaympäristön. Uskottava työrauha on yrityksille ja Suomelle keskeinen kilpailukykytekijä, Aarto korostaa.
Hän jatkaa, että lakkoilemalla annetaan nyt aivan turhaan tasoitusta kilpailijamaille.
– Hallituksella pitää olla rohkeutta parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä myös työrauhaa parantamalla.
Kiitosta liikenneväylistä
Hallitusohjelma sisältää myös palveluyritysten kannalta myönteisiä asioita, kuten panostukset liikenneväyliin ja elinkeinorakenteen monipuolistamiseen.
– Hallitusohjelmassa tunnistetaan yleisellä tasolla oikein, että yhä suurempi osa kansantalouden kasvusta syntyy aineettomasta arvonluonnista. Palveluiden merkitys ja markkinat kasvavat kaikkialla maailmassa ja siksi palveluyritysten toimintaedellytyksistä ja kasvumahdollisuuksista pitää huolehtia. Hallitus ei kuitenkaan tunnista palveluiden merkitystä työllisyystavoitteen saavuttamisessa., Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki sanoo.
Yksityiset palvelut ovat 2000-luvulla luoneet Suomeen noin 300 000 uutta työpaikkaa ja vastanneet viime vuosien työllisyysasteen noususta. 75 %:n työllisyystavoitteen saavuttaminen on mahdotonta, mikäli työvoimavaltaisen palvelusektorin toimintaedellytyksiä ei paranneta.
– Toimialarajojen hälvetessä kaikille yrityksille pitäisi antaa tasavertaiset kasvun mahdollisuudet. Hallitusohjelman sähköverouudistus on esimerkki toimialakohtaisesta politiikasta, josta tulisi päästä eroon, Rauhamäki toteaa.
Palveluyritykset maksavat Rauhamäen mukaan jo nyt yli 7- sähköveroa teollisuuteen verrattuna.
– Tavoitteena tulisi olla sähköveron EU-minimi kaikille yrityksille.