Maailmassa on tällä hetkellä 70 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa konfliktin tai vainon vuoksi. Pakolaistilanne on vaikein sitten toisen maailmansodan.
Joukossa on lähes 26 miljoonaa YK:n pakolaisstatuksen saanutta ihmistä, joista puolet on lapsia. 111 000 näistä lapsista oli yksin ja ilman perhettään, kertoo YK:n pakolaisvirasto, UNHCR, vuotuisessa Global Trends -raportissaan.
Tänään torstaina 20. kesäkuuta vietetään maailman pakolaispäivää. Vuodesta 2001 lähtien järjestetyn päivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota ihmisiin, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa esimerkiksi väkivaltaisten konfliktien, vainon tai luonnonkatastrofien vuoksi.
Pakolaiset tarvitsevat kansainvälistä suojelua, koska heidän henkensä, vapautensa ja koskemattomuutensa ovat vaarassa kotimaassa. Heitä vainotaan esimerkiksi etnisyyden, kansallisuuden, uskonnon tai poliittisen mielipiteen vuoksi.
Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus. Ihmisillä, jotka joutuvat pakenemaan kotimaastaan, on oikeus hakea turvaa ulkomailta ja saada kansainvälistä suojelua.
Amnesty: Suomi ei kanna tarpeeksi vastuuta
84 prosenttia pakolaisista elää kehittyvissä maissa. Neljä viidestä pakolaisesta jää kotimaansa lähelle, jonkin naapurivaltion alueelle. Väkilukuun suhteutettuna eniten pakolaisia on ottanut vain hieman Suomea väkiluvultaan suurempi Libanon. Kuuden miljoonan asukkaan maassa joka kuudes asukas on pakolainen.
Suomen uuden hallitusohjelman mukaan pakolaiskiintiötä nostetaan vähintään 850 ihmiseen vuonna 2020. Amnestyn mielestä hallitus ottaa askeleen oikeaan suuntaan, mutta korotus on täysin riittämätön. Esimerkiksi Norjassa pakolaiskiintiöön mahtuu noin 3 000 ihmistä ja Ruotsissa 5 000.
Joka toinen viikko palautus Afganistaniin
Vuonna 2018 Suomi palautti 25 ihmistä Afganistaniin, eli yhden ihmisen joka toinen viikko. Suomi ja muut EU-maat perustelevat Afganistaniin palauttamista sillä, että tietyt alueet maasta ovat turvallisia.
Amnestyn mukaan näin ei ole: Afganistanissa on tällä hetkellä turvatonta, ja maan väkivaltaisuudet voivat levitä arvaamattomasti alueelta toiselle. Palautetut ihmiset ovat vaarassa joutua vakavien ihmisoikeusloukkausten kohteeksi.
Turvaa hakevien palautukset Afganistaniin ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia, sillä palautuskiellon periaatteen mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Amnesty International vaatii ehdotonta palautuskieltoa Afganistaniin.
uutiskirje 
