KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Toimiva suojelumalli uhattuna Amazonilla

Laittomat hakkuut ovat kutistaneet Amazonin sademetsää, mutta Brasilian uusi äärioikeistolainen presidentti Jair Bolsonaro on yhä enemmän avaamassa Amazonia lailliselle taloudelliselle toiminnalle.

Laittomat hakkuut ovat kutistaneet Amazonin sademetsää, mutta Brasilian uusi äärioikeistolainen presidentti Jair Bolsonaro on yhä enemmän avaamassa Amazonia lailliselle taloudelliselle toiminnalle. Kuva: All Over Press

Brasilian keräilijäväestön liiton puheenjohtaja Joaquim Belo uskoo, että uuden äärioikeistolaisen presidentin Jair Bolsonaron esitykset keräilijäreservaattien suojelun purkamisesta eivät voi mennä läpi.

Katri Simonen
30.6.2019 9.02

Brasilian sademetsissä on toiminut hyvä suojelumalli. Metsätuotteiden keräilijöille on perustettu omia reservaatteja, joissa heillä on yksinoikeus asua ja hyödyntää metsää. Samalla he valvovat ja suojelevat aluettaan, sitä omistamatta. Näin on saatu turvattua yli 60 miljoonaa hehtaaria eli 13,2 prosenttia Amazonin sademetsistä.

Suojelumallin kehitti legendaarinen Kuminkerääjien liiton johtaja Chico Mendes.

Mendesin mukaan on nimetty Brasilian korkein suojeluviranomainen, Chico Mendes Ympäristönsuojeluinstituutti.

ILMOITUS
ILMOITUS
Brasiliassa on käynnissä järjestelmällinen ympäristöhallinnon alasajo.Bolsonaron aikana hakkuiden vauhti on kiihtynyt.

Mutta suojelulla on koko ajan ollut kovia vastustajia. Mendes murhattiin 1988. Agribisnes ja karjatilalliset haluavat kaataa puut pois lihakarjan laitumien ja karjan rehusoijapeltojen tieltä ja metsäteollisuus omia kauppojaan varten. Myös jättimäiset patohankkeet hukuttavat metsiä.

Mendesin perustama Kansallinen kuminkerääjien liitto, CNS, on kuitenkin hellittämättä jatkanut ja laajentanut taisteluaan. Uuteen liittoon kuuluvat nyt kaikkien eri sademetsätuotteiden – kuten hedelmien, siementen, öljyjen, kumin ja kuitujen – keräilijät.

Reservaatit on itse luotava

CNS:n puheenjohtajan Joaquim Belon puheessa toistuu sana taistelu. Kaikki, mitä keräilijät ovat saavuttaneet, on taistelun tulosta.

– Kun haluamme perustaa uuden reservaatin, turvallisuussyistä prosessin johtajan ja toiminnan käynnistäjän on tultava yhteisöön muualta ja vain lyhyeksi aikaa, muuten hänet on helppo eliminoida, toukokuussa Suomessa vieraillut Belo sanoo.

Yhteishallinta-alueita ja reservaatteja on eritasoisia. Turvallisin ja vaikeimmin saavutettava on liittovaltiotason reservaattipäätös. Sen vaatima byrokratia kestää vuosia ja onnistumisen sinetöi vasta presidentin allekirjoitus.

Kun reservaatti on perustettu, valtion pitäisi järjestää sinne peruspalvelut. Käytännössä keräilijöiden on itse kamppailtava saadakseen reservaattiin puhdasta vettä, koulun, terveysaseman.

Sähköä reservaateissa ei ole. Tiedonkulku on vierailijoiden, matkalaisten ja radion varassa. Tiedonvälitys, sanan saaminen pääkaupunkiin, mediaan ja kansainvälisen yhteisön tietoisuuteen on kuitenkin elinehto: medianäkyvyys on valtavien alueiden keskellä elävien pikkuisten yhteisöjen ainoa turva. Sademetsien resursseja himoitsevat monet eikä viidakossa ole lakia. Joka päivä Brasiliassa murhataan maatyöntekijöitä.

Onnellista elämää

Joaquim Belo elää Foz de Rio Mazagao Velho -nimisellä ”keräilijäasutusalueella” Amapan osavaltiossa. Hän kerää, kuten jo isänsä, acai-palmun marjoja, 5 000 kiloa vuodessa. Tummat helmimäiset marjat ovat huipputerveellisiä, ja niille on kasvava kysyntä länsimaissa. Myös Belon 11 veljeä elää acai-marjoja keräämällä.

Belon tytär ei kerää marjoja. Hän opiskelee eläinlääkäriksi ja aikoo tutkijaksi.

Brasilian keräilijäväestön liiton puheenjohtaja Joaquim Belo.

Brasilian keräilijäväestön liiton puheenjohtaja Joaquim Belo. Kuva: Kirsi Chavda

Vuonna 2009 perustetussa Foz de Riossa asuu 220 perhettä. Yhteisössä on koulu, mutta ei kaivoa; jokivettä käytetään. Terveydenhoito järjestyy kaupungissa, jonne on kolmen tunnin venematka.

– Reservaateissa elämä on vaikeuksista huolimatta onnellista. Metsä antaa meille toimeentulon, kodin ja runsaan ravinnon. Tämä on meidän kulttuuriamme.

Amazonilla on 635 eritasoista reservaattia, joissa elää noin 800 000 ihmistä.

Bolsonaron politiikka

Tammikuussa virkaan astunut presidentti Jair Bolsonaro siirsi keräilijäväestön asiat ympäristöministeriöstä maatalousministeriön alaisuuteen. Hän haluaa avata reservaatit kaivostoiminnalle ja maataloudelle sekä ”integroida” keräilijäväestön Brasilian muuhun, lähes 210-miljoonaiseen väestöön. Chico Mendesiä hän on luonnehtinut ”merkityksettömäksi” hahmoksi.

Sademetsissä uusi politiikka tuntuu jo. Hakkuut, jotka vähenivät huimat 70 prosenttia vuosina 2005–2011, ovat kääntyneet entistäkin rajumpaan nousuun. Huhtikuussa yli 600 eurooppalaista tiedemiestä esitti vaatimuksen, että EU:n kauppasopimus Brasilian kanssa on arvioitava uudestaan. Vaatimus sisälsi myös itsekritiikkiä: EU viherryttää omaa maatalouttaan, mutta sademetsäsoijan tuonti Brasiliasta kasvaa.

Brasilian uusi ympäristöministeri Ricardo de Salles – joka pitää ilmastonmuutosta ”toisarvoisena” asiana ja jonka piti matkustaa Eurooppaan – perui matkansa tiedemiesten lausunnon takia. Myös presidentti Bolsonaro, joka oli kutsuttu New Yorkiin, perui matkansa häneen kohdistuneen arvostelun takia.

Kotimaassakin on hankalaa. Kahdeksan entistä ympäristöministeriä, yli puoluerajojen, on varoittanut maanmiehiään ja kansainvälistä yhteisöä siitä, että Brasiliassa on käynnissä järjestelmällinen ympäristöhallinnon alasajo.

Amazonian alueen keräilytuotteita.

Amazonian alueen keräilytuotteita. Kuva: Kirsi Chavda

Amazonin sademetsät ovat yli puolet jäljellä olevista maapallon sademetsistä. Niistä on hakattu viidennes, toinen viidennes on uhattuna.

Hakkuiden vaikutukset tuntuvat jo Brasiliassakin, esimerkiksi Länsi-Brasiliassa – jossa metsäkato on laajin – keskilämpötila on noussut viidessä vuodessa kaksi astetta. Kuivuusjaksoja on ollut myös São Paolossa. Sademetsien ylle ei enää kerry riittävästi pilviä, jotka sataisivat alas rannikolla; sademetsien ”kosteuspumppu” ei toimi kuten ennen.

Kysymys ihmiskunnasta

Taistelu-sanan ohella CNS:n johtajan puheessa toistuu sana valtava. Amazon on valtava: se on suurempi kuin koko Eurooppa. Siksi keräilijäyhteisöt organisoivat toimintansa kukin tahollaan ja tavallaan. Kerran vuodessa järjestetään suuri kokoontuminen.

Chico Mendes on edelleen liikkeen väkevä yhdistävä voima, symboli ja esikuva. Belo näyttää CNS:n mottoa, Mendesin sitaattia: ”Ensin taistelin säästääkseni kumipuut. Sitten taistelin pelastaakseni Amazonin sademetsät. Nyt tiedän taistelevani ihmiskunnan eloonjäämisen puolesta.”

– Emme tiedä, mitä ympäristöhallinnossa tulee tapahtumaan. Joka tapauksessa meidän taistelumme jatkuu, Joaquim Belo sanoo.

CNS:llä on parhaillaan vireillä 83 uuden keräilijäreservaatin perustaminen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään