Finnwatch julkaisi vuonna 2016 laajan raportin työoloista Suomessa myytävän kahvintuotannossa. Järjestö löysi kahvia Suomeen toimittavilta tiloilta elämiseen riittämättömiä palkkoja, lapsityövoiman hyväksikäyttöä, syrjintää ja valtavia rekrytointimaksuja.
Nyt Finnwatch tiedottaa niistä muutoksista, joita heidän tutkimillaan tiloilla on tapahtunut. Yksi näistä on hondurasilainen Caruchil-osuuskunta, joka on toimittanut kahvia Arvid Nordquistille, Löfbergsille kuin Pauligillekin. Osuuskunta oli vielä Finnwatchin kenttätutkimuksen aikana Reilu kauppa -sertifioitu, mutta menetti sertifikaatin vuonna 2016. Finnwatch raportoi aikaan kyseisen osuuskuntatilan laittoman alhaisista palkoista ja lapsityövoiman käytöstä.
Reilun kaupan Finnwatchille toimittamien tietojen mukaan osuuskunta on sittemmin tehnyt paljon töitä epäkohtien korjaamiseksi ja esimerkiksi panostanut asennekasvatukseen, valvontaan ja lasten koulutukseen yhteistyössä Hondurasin viranomaisten ja paikallisen kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Maaliskuussa 2018 osuuskunta sertifioitiin uudelleen.
Vastaavanlaisia edistysaskelia on Finnwatchin mukaan tapahtunut monessa muussakin yrityksessä järjestön kahviraportoinnin jälkeen.
Sertifiointijärjestelmät muutoksessa
Kahvin sertifiointijärjestelmistä Rainforest Alliance ja UTZ yhdistyivät vuonna 2018. Ne ovat parhaillaan laatimassa yhdistyneelle sertifiointijärjestelmälle uusia kriteereitä, jotka on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2020. Prosessi tarjoaa näiden sertifiointijärjestelmien sidosryhmille mahdollisuuden vaikuttaa uuden järjestelmän kehittämiseen. Finnwatchin mukaan järjestelmien heikkoudet liittyvät suoraan pienviljelijöiden ja kahvitilojen palkkatyövoiman toimeentuloa koskeviin kysymyksiin, kuten kahvista viljelijöille maksettavaan hintaan, vastuullisen tuotannon lisiin sekä elämiseen riittävään palkkaan.
Monet yritykset, kuten Arvid Nordquist, Löfbergs ja Paulig ovat osallistuneet kriteerien laatimisprosessiin, ja S-ryhmä kertoo olleensa mukana pohjoismaisen hankintayhteistyön kautta. Muut kaupan ketjut ja Meira sen sijaan eivät ole osallistuneet prosessiin. Finnwatch pitää sertifiointijärjestelmien kehittämiseen osallistumista niitä käyttävien yritysten velvollisuutena silloin kun järjestelmissä tiedetään olevan ihmisoikeuksien kunnioittamiseen liittyviä puutteita.
Tiukennetut palkkakriteerit entistä pienemmille tiloille
Reilun kaupan uudet pienviljelijäkriteerit julkistettiin huhtikuussa 2019. Työelämän oikeuksiin liittyviä kriteereitä sovelletaan nyt entistä pienemmillä tiloilla, mutta vaatimuksia esimerkiksi tilojen palkkatyövoimalle maksettavien palkkojen tasosta ei ole kiristetty. Kriteereiden kiristys jatkuu. Tätä varten Reilu kauppa on tilannut ulkopuolisen jatkoselvityksen pienviljelijäyhteisöjen työvoimajärjestelyistä.
Reilun kaupan sertifiointijärjestelmässä on ns. takuuhinta, joka suojaa kahvin viljelijöitä maailmanmarkkinahintojen heilahteluun liittyvältä taloudelliselta riskiltä. Esimerkiksi tällä hetkellä Reilun kaupan takuuhinta on ennätyksellisen alas romahtanutta kahvin maailmanmarkkinahintaa korkeampi. Takuuhinnan lisäksi viljelijöille maksetaan ns. Reilun kaupan lisää, jonka viljelijäyhteisöt voivat käyttää olosuhteidensa kehittämiseen. Viljelijöitä maailmanmarkkinahintojen heilahtelulta suojaavaa takuuhintaa muissa sertifiointijärjestelmissä ei tällä hetkellä ole.
Sertifiointijärjestelmien yhteishanke Global Living Wage Coalition on tehnyt laskelman elämiseen riittävästä palkasta kolmessa eri kahvintuottajamaassa.
Kaikissa arvio elämiseen riittävästä palkasta oli vähintään 20 prosenttia sen hetkistä työntekijöille maksettavaa palkkatasoa korkeampi. Suurin ero oli Guatemalassa, jossa elämiseen riittävä palkka edellyttäisi joissain tapauksissa jopa kahvitilojen työntekijöiden palkkojen tuplaamista.
Yritysvastuulakiin huolellisuusvelvoite
Antti Rinteen hallitus on tuoreessa ohjelmassaan sitoutunut tekemään selvityksen, jonka tavoitteena on säätää Suomeen huolellisuusvelvoitteeseen perustuva yritysvastuulaki. Finnwatch koordinoi lain puolesta vaalien alla kampanjoinutta #ykkösketjuun-kampanjakoalitiota, jossa olivat mukana myös useimmat tässä artikkelissa käsitellyistä yrityksistä.
Laki voi Finnwatchin mukaan myös auttaa sertifiointijärjestelmiä kilpailemaan jatkossa enemmän ihmisoikeuksia koskevien kriteerien ja valvonnan laadulla.
”Yritysvastuulaissa yrityksiltä tulee vaatia parhaiden mahdollisten menetelmien käyttöä ihmisoikeuksien kunnioittamisen varmistamiseksi. Tällaisessa sääntely-ympäristössä kilpailussa pärjäävät kunnianhimoiset, aidosti ja todennettavasti tuotannon ihmisoikeusongelmia ehkäisevät ja tehokkaasti korjaavat sertifioinnit”, Finnwatch toteaa.