Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) torstaina julkistaman raportin mukaan kestämätön maankäyttö kiihdyttää ilmastonmuutosta. Ihmisten toimet ovat vaikuttaneet noin 72 prosenttiin jäästä vapaasta maapinta-alasta. Kestämätön maankäyttö tarkoittaa muun muassa luonnollisten elinympäristöjen muuttamista, metsähakkuita ja tehomaataloutta.
Jos emme muuta pikaisesti tapaamme käyttää maata, ilmastokriisiä ei pystytä ratkaisemaan, raportti varoittaa.
Yksi suurimpia syitä kestämättömään maankäyttöön on nykyinen ruuantuotanto. Globaali ruokajärjestelmä aiheuttaa 25–30 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. 34 prosenttia maasta ja 69 prosenttia makeasta vedestä kuluu ruuantuotantoon. Ruuantuotanto on syy 75 prosenttiin trooppisesta metsäkadosta ja 70 prosenttiin luonnon monimuotoisuuden romahtamisesta.
– Maailman ruuantuotannon on mullistuttava, jos haluamme torjua ilmastokriisin. Maapallon väestön on siirryttävä kasvispainotteiseen ruokavalioon, jotta jatkuva liha- ja maitotuotteiden kulutuksen kasvu saadaan taitettua, toteaa WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.
WWF:n mukaan myös Suomessa on siirryttävä nykyistä parempiin maatalouden tuotantotapoihin, pienempiin metsähakkuisiin ja kasvispainotteiseen ruokavalioon.
– Nykyiset maankäyttötavat kiihdyttävät ilmastonmuutosta lisäämällä päästöjä ja vähentämällä luonnon kykyä sitoa hiiltä. Toimenpiteillä on kiire. Nykymenolla maa- ja metsätalouden päästöjen ennustetaan tulevaisuudessa kasvavan maailmanlaajuisesti, vaikka ne pitäisi saada jyrkkään laskuun, Rahunen sanoo.
Turvemaiden suojelulla kiire
Suomen hiilinielu pieneni viime vuonna 30 prosenttia lisääntyneiden metsänhakkuiden takia.
Rahusen mukaan IPCC-raportin viesti soiden ja turvemaiden suojelusta on myös erittäin ajankohtainen Suomelle, kun pohditaan, kuinka pääsemme hiilineutraaliustavoitteeseen.
– On käsittämätöntä, että turpeen energiakäyttöä jatketaan Suomessa. Sillä on pieni rooli energiantuotannossa, mutta se aiheuttaa mittavat päästöt..
Maatalousperäiset kasvihuonekaasupäästöt ovat noin viidennes Suomen kokonaispäästöistä. Ilmastokestävään maatalouteen siirtymiseksi on monia keinoja. WWF:n Rahusen mukaan Suomessa tärkeintä on suopeltojen ja turvemaiden raivauksen lopettaminen. Myös ympärivuotista kasvipeitettä on lisättävä, kosteikkoja rakennettava ja teollisten lannoitteiden kulutusta vähennettävä.
Ruuantuotantoa ja -kulutusta pitää ohjata tuki- ja verouudistuksilla, jotta lihantuotanto ja -kulutus vähenevät sekä kotimaisten kasviproteiinien tuotanto ja kulutus lisääntyvät.
”Rajat turpeen kaivulle ja hakkuille”
Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä Suomessa tulisi lopettaa viipymättä turpeen kaivu ja asettaa metsän hakkuille rajat. Budjettineuvotteluissa Antti Rinteen hallituksella on mahdollisuus luopua turpeen polton haitallisesta verotuesta, liitto toteaa.
– Ilmastopaneelin raportti vahvistaa, että luonnonsuojelu on ilmastoteko. Esimerkiksi metsiä ja soita suojelemalla sekä ennallistamalla voidaan hillitä yhtäaikaa ilmastokriisiä ja luonnon monimuotoisuuden hupenemista”, sanoo Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Suomen suoalasta runsaasti yli puolet on menettänyt luonnontilansa ojitusten myötä ja turpeen polton päästöt kasvoivat viime vuonna. Ilmastonmuutoksen edetessä soiden ainutlaatuinen kyky sitoa hiiltä, tasata tulvahuippuja ja tarjota koti lajistolle tulee yhä tärkeämmäksi.
– Paras turpeen käyttötapa on säilyttää se maassa. Soidensuojelun täydennysohjelma on toteutettava kokonaisuudessaan pikaisesti, vaatii suojeluasiantuntija Paloma Hannonen.
Luonnonsuojeluliitto on vaatinut jo pitkään, että turpeen kaivu ja poltto on lopetettava. Tämä tulisi tehdä jo vuoteen 2025 mennessä. Hallitusohjelmassa viitataan ennusteisiin, joiden mukaan turpeen pääasiallinen energiakäyttö loppuu vasta 2030-luvulla päästöoikeuden hinnan noustessa. Vuoteen 2030 mennessä tavoitteena on vähintään puolittaa turpeen energiakäyttö.
Turpeen verokohtelua arvioidaan energiaverotuksen kokonaisuudistuksen yhteydessä.
uutiskirje 
