Kuka on suurin jumala maailmassa? Oliko Jeesus jumalan poika vai profeetta, entä miltä näyttää Allah? Näitä kysymyksiä miettivät 6-vuotiaat kaverukset Reetta Huhtasen dokumentissa Aatos ja Amine, joka sijoittuu Brysselin monikulttuuriseen Molenbeekin kaupunginosaan.
Suomalaisen Aatoksen ja marokkolaistaustaisen Aminen uskonnollisiin pohdintoihin antaa oman näkökulmansa myös ateistisen maailmankatsomuksen omaava belgialaistyttö Flo. Hänen mielestään jumalaan uskominen on mieletöntä, ja ihmisen tulisi keskittyä vain oman olemassaolonsa etsintään.
Huhtanen osui ajankohtaiseen aiheeseen valittuaan dokumenttinsa kohteeksi kahden täysin erilaisista kulttuureista tulleen pojan ystävyyden belgialaisessa lähiössä, joka on tullut surullisen kuuluisaksi ääri-islamistien kotipaikkana. Useilla viime vuosien terroristi-iskuilla Euroopassa on ollut yhteyksiä Molenbeekiin. Uutisissa Molenbeek näyttäytyy paikkana, jossa voi ostaa sotilasaseen puolessa tunnissa, jonka asujaimisto on paikoin 80-prosenttisesti muslimeja ja jossa on 40 prosentin nuorisotyöttömyys.
Huhtanen puolestaan löysi Molenbeekista suvaitsevaisen ja elämäniloisen alueen, jonka pihapiireissä kulttuurien kohtaamisen ihanne kukoisti.
– Erään belgialaisnaisen syntymäpäivillä kerrostaloyhteisön kerhohuone täyttyi kielten kirjosta. Juhlijoiden tiet Belgiaan olivat johtaneet vaikkapa Venäjältä, Ukrainasta, Kongosta ja Ecuadorista, elokuvaohjaaja Reetta Huhtanen kertoo.
Leikkiä ja elämänfilosofiaa
Huhtanen aloitti dokumenttinsa teon vain hieman ennen Brysselin terroristi-iskua maaliskuussa 2016. Hän pääsi kuvaamaan Molenbeekia siskonsa pojan Aatoksen kautta, joka eli 6-vuotiaan rikasta elämää mielikuvituksellisine leikkeineen ja filosofisine pohdintoineen.
Aatoksen ystävyys Aminen kanssa nousee dokumentissa yleisinhimilliseen kontekstiin, samalla kun kulttuurien väliset ongelmat kärjistyvät yhteiskunnassa.
6-vuotiaille ominainen ennakkoluulottomuus ja mutkaton tapa yhdistää syvällisiä ajatuksia lapsen elämänkokemukseen on dokumentin raikas perusvire. Näemme Aatoksen kavereineen kuvittelemassa lentävänsä matolla, kiipeilevän puissa ja irrottelevan kauhufantasioilla esittäen zombieta kauttaaltaan vessapaperiin kääriytyneenä.
Leikin keskellä pohditaan, onko jumalaa olemassa ja mitä tapahtuu kuoleman jälkeen.
Jumalakysymys vaivaa erityisesti Aatosta, jolta puuttuu uskonnollinen viitekehys toisin kuin islamilaisuuteen kasvatetulta Aminelta. Tilanne ajaa Aatoksen kiihkeään jumalan eri muotojen etsintään, mikä näyttäytyy hurmaavina roolileikkeinä. Aatos nähdään milloin eläytymässä skandinaavisen ukkosenjumala Thorin rooliin punaiseen viittaan pukeutuneena, milloin kohottelemassa atrainta rannalla kreikkalaisen merenjumala Poseidonin tunnelmissa.
Eri mieltä, silti ystäviä
Idyllisen leikin maailma saa kuitenkin synkän käänteen, kun tieto Brysselin terroristi-iskuista saavuttaa Molenbeekin. Kiväärein varustetut sotilaat ilmestyvät vartioimaan aluetta, metroasemia suljetaan ja huivipäisiä muslimeja vierastetaan julkisilla paikoilla.
Terroristien yhteydet Molenbeekiin saavat aikaan ääri-islamin vastaisia mielenosoituksia, joissa myös tavalliset, rauhaa rakastavat muslimit ilmaisevat irtautumisensa ääriliikkeestä. ”Isis, mene pois, Molenbeek ei ole sinun”, kuuluvat iskulauseet megafoneista.
”Erilainen maailmankuva voi olla osa kaveruutta, ei syy vihata toista.”
Aatos ja Amine seuraavat yhteisönsä järkyttyneitä tunnelmia, ja 6-vuotiaiden näkemys maailmasta saa uusia sävyjä. Mikä erottaa ihmiset toisistaan, ja jos jumala on olemassa, miksi hän sallii pahan?
Uskonnollisesta kriisistä huolimatta poikien syvä ystävyys voittaa, ja leikin maailma jatkuu Molenbeekin pihapiirissä. Loppujen lopuksi Aatos ja Amine löytävät kanssakäymisestään enemmän yhteistä kuin erottavaa.
– Lasten suvaitsevaisuus ilmenee aidosti niin, että vaikka ollaan eri mieltä, leikitään silti yhdessä. Erilainen maailmankuva voi olla osa kaveruutta, ei syy vihata toista, summaa Huhtanen elokuvansa teeman.
Ihmisyys yhdistää
Dokumentti sai Belgian ensi-iltansa viime keväänä, ja keskustelu Molenbeekin tilanteesta jatkui vilkkaana näytöksen jälkeen. Alueen kulttuurijohtaja vakuutti, että Molenbeekia kehitetään rauhanomaiseen suuntaan. Aminen äiti, Marokosta kotoisin oleva Dalila, kehotti aikuisia kasvattamaan lapsia suvaitsevaisuuteen, sillä ihmisyys yhdistää meitä kaikkia.
Aatos ja Amine pitivät elokuvasta, koska se kertoi yhteiselosta, joka katkesi, kun Aatos muutti Suomeen. Poikien tavatessa parin vuoden eron jälkeen leikki pääsi jälleen jatkumaan.
Aatos ja Amine -dokumentti on nähtävissä Suomen elokuvateattereissa 9.8. lähtien. Se on myös osa Rauhankasvatusinstituutin työpajaa, jota voi tilata kouluihin osoitteesta maailmankoulu.fi/aatosjaamine.
uutiskirje 
