Kohti selkeämpää suomea

Selkokielen tarve on vääjäämättömässä kasvussa. Alunperin kehitysvammaisia varten kehitetty selkokieli helpottaa myös maahanmuuttajien elämää.

– Selkokielen ajatellaan auttavan maahanmuuttajia suomen kielen oppimisessa ja sitä kautta kotoutumisessa, Selkokeskuksen toimittaja Markku Juusola sanoo.

Toinen kasvava selkokielestä hyötyvä ryhmä ovat muistisairaat ja muista kognitiivisten taitojen heikkenemisestä kärsivät ihmiset.

– Kun väestön ikärakenne vanhenee, muistisairaiden, afaatikkojen ja muista vanhenemiseen liittyvistä kognitiivisista sairauksista kärsivien määrä kasvaa, Juusola arvioi.

– Heillekin on ainakin jossain vaiheessa hyötyä selkokielestä.

Viime aikoina on alettu lisäksi pohtia sitä, hyötyisivätkö selkokielestä nuoret, kun tutkimukset osoittavat, että varsinkin osalla pojista lukutaito on heikentynyt.

Ensimmäistä kertaa
hallitusohjelmassa

Selkokielen tarvitsijoiden joukko kasvaa pari seuraavaa vuosikymmentä. Selkokeskuksen tarvearvion mukaan selkokielestä voisi hyötyä tällä hetkellä ainakin 650 000 – 750 000 ihmistä.

– Aika iso määrä, Juusola toteaa.

Ainakin vanhusten osalta määrä alkaa tämän jälkeen pienentyä, kun suuret ikäluokat kuolevat. Maahanmuuttajien määrästä tulevaisuudessa ei sen sijaan ole tietoa.

Kasvavasta tarpeesta huolimatta selkokieltä kehitetään kuitenkin yhä paljolti kansalaisjärjestöpohjalta, Selkokeskuksessa ja kehitysvammaisten järjestöissä.

– Kiinnostus ja tietoisuus ovat kuitenkin kasvamassa, Juusola sanoo.

– Nyt esimerkiksi selkokieli mainitaan ensimmäistä kertaa hallitusohjelmassa.

Ainakin 650 000 suomalaiselle on jossain vaiheessa hyötyä selkokielestä.

Se mainitaan yhtenä tasa-arvoa ja oikeuksien yhdenvertaista toteutumista vahvistavana keinona. Sen mukaan selkokielen käyttöä lisätään, jotta palvelut olisivat kaikkien saatavilla, ja viranomaispalveluja kehitetään sellaisille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää sähköisiä palveluja.

– Se on aika paljon sanottu, vaikka hallitusohjelma toki sisältää 200 sivua muutakin tekstiä, Juusola sanoo.

– Odotan kiinnostuneena, miten hallitusohjelman kirjaus konkretisoituu.

Ymmärrettävää
palvelua

Kansalaisjärjestöjen vaikuttamistyö on kohdistunut pitkälti viranomaistahoihin, kuten terveydenhuoltoon tai työvoimapalveluihin, jotta kaikki saisivat niiltä ymmärrettävää palvelua.

– Selkokielestä hyötyvät laajasti ottaen sellaiset ihmiset, joilla on kognitiivisia ongelmia vaikkapa kehitysvamman, afasian tai muistisairauden takia tai siksi, ettei osaa riittävästi suomen kieltä, Juusola sanoo.

– Heille hyöty on siinä, että he saavat tietoa ja siten pystyvät olemaan tasavertaisia kansalaisia. Siihen saattaa liittyä myös kielellinen syrjäytyminen eli se, että ei ymmärretä, mitä joku viranomainen sanoo, tai ei osata ilmaista omaa palvelutarvetta viranomaiselle.

Hän arvioi, että selkokieleen panostettu raha tulee takaisin samalla tavalla kuin muukin ennaltaehkäisyyn osoitettu raha.

– Jos esimerkiksi palvelu nopeutuu, se on hyödyllistä niin työntekijöiden että asiakkaiden kannalta, hän sanoo.

Yksi esimerkki olivat viime kevään vaalit, joita varten pyrittiin tuottamaan selkokielistä materiaalia. Lisäksi Yle tuotti ensimmäisen selkokielisen vaalitentin.

– Näistä ihmisistä monella on äänioikeus. Heillä tulee olla samanlainen mahdollisuus valita, ketä äänestävät.

Hyvää
kirjoituskoulutusta

Kun Juusola aloitti aikanaan Selkokeskuksen julkaiseman Selkosanomien toimittajan sijaisena, hänellä oli jo käsitys siitä, mitä selkokieli on.

– Kun aloin kirjoittaa siihen juttuja, päätoimittaja kommentoi ja käsitteli niitä. Se oli hyvää kirjoituskoulutusta, hän sanoo.

– Ei riitä, että tuntee kielen hankaluudet ja tietää selkokielen rakenteelliset vaatimukset. Pitää myös ajatella selkeästi. Pitää selvittää itselle, mitä teksti tarkoittaa. Samalla muukin teksti muuttuu sujuvammaksi, ja kirjoittaminen helpottuu ja tiivistyy.

– Sen oppimiseen meni muutama kuukausi.

Hän toteaa, että tavallisen selkeän kielen ja selkokielen ero on veteen piirretty viiva.

– Se on sopimuskysymys, Juusola sanoo.

Nyt selkokieli on kuitenkin jaettu kolmeen tasoon Suomessa: todella yksinkertaiseen selkokieleen, perusselkokieleen ja vaativampaan kieleen, jota käytetään tietokirjoihin ja kaunokirjallisuuteen.

– Kaikkea ei voi esittää selkokielellä. Jotkut tieteen ja talouden asiat ovat niin hankalia, että niihin selkokieli ei riitä.

Aivot eivät ehdi mukaan

Pieksämäkeläinen Johanna Pakarinen, 52, sairastui aivoverenvuotoon runsaat kolme vuotta sitten. Sen seurauksena työnteko ei enää onnistunut ja hän jäi sairauseläkkeelle.

Numerot ovat lähes ylitsepääsemättömän hankalia, mutta lyhyitä tekstejä hän jaksaa lukea.

Pakarinen ei juuri ole törmännyt kirjoitettuun selkokieleen ja innostuu, kun kuulee, että Selkokeskus julkaisee selkokielellä kirjoitettuja romaaneja. Hän on lopettanut sanomalehtienkin tilaamisen.

– Luin paljon ennen sairastumistani. Minulla on yhä monta metriä kirjoja ja välillä tekisi mieli polttaa ne, kun ei voi edes haaveilla, että lukisi kirjan, hän sanoo.

– Selkokielinen kirja voisi olla hyvä kokemus.

Vireystila ratkaisee

Hän on kuunnellut äänikirjoja.

– Tuntuu kuitenkin, että keskittyminen hajoaa, kun on pelkän kuulon varassa. En nauti niistä hirveästi, hän sanoo.

Telkkarista Pakarinen sen sijaan nauttii. Hän katsoo mieluummin normiuutisia kuin selkokielisiä.

– Pystyn seuraamaan niitä, koska ne kiinnostavat minua ja kuva tukee puhetta, hän sanoo.

Lääkäri puhui niin nopeasti, ihan kuin konekivääri.

Kieli menee usein solmuun usein puhuessakin ja Pakarinen käy puheterapiassa.

– Sanat ovat kadoksissa. Suusta saattaa tulla mitä tahansa. Sanoin esimerkiksi, että olen itkupillu, hän nauraa.

– On paljon kiinni vireystasosta, ymmärränkö ja pystynkö tuottamaan kieltä. Väsyn helposti, koska keskittyminen kuormittaa.

Itku pääsi lääkärissä

Virallisissa tilanteissa ymmärtäminen voi olla hankalaa. Pakarinen purskahti itkuun lääkärin vastaanotolla.

– Lääkäri puhui niin nopeasti, ihan kuin konekivääri. En pystynyt ollenkaan ottamaan vastaan sitä tietoa, mitä hän kertoi. Aivot eivät ehtineet mukaan, hän kuvailee ja ihmettelee, etteikö lääkäreitä kouluteta siihen, miten ihminen kohdataan.

Kauppa-asiansa Pakarinen hoitaa itse, mutta jo apteekki on liian vaikea.

– Sielläkin kieli outoa, hän sanoo.

Viranomaisten, kuten Kelan, verkkosivut ovat liian vaikeita Pakariselle.

– Onneksi minulla avustaja, kippaan kaikki tuollaiset hänelle. En edes yritä täyttää lomakkeita. Siitä ei tule mitään.

Selkokielellä kaikille

Satakunnan sairaanhoitopiiri muunsi verkkosivunsa selkokielelle viisi vuotta sitten. Tänä kesänä ne on uusittu.

Selkokielikoordinaattori Riikka Törnroos kertoo idean syntyneen sattumalta ja alkaneen yhden potilasohjeen selkokielistämisestä.

– Halusimme tietää, voisiko alun perin erityisryhmille suunnattu selkokieli palvella yhtä hyvin suurta yleisöä. Huomasimme, ettei siitä ole kenellekään haittaa, että yritämme olla ymmärrettäviä, Törnroos sanoo.

– Selkokieli hyödyttää tavallista kansalaista siinä, että hänen ei tarvitse vaikean sairauden keskellä käyttää kaikkia voimavarojaan ohjeiden ymmärtämiseen.

Sairaala hyötyy siitä, että potilas ymmärtää ohjeet oikein.

– Silloin hän osaa hoitaa itseään oikein ja paranee nopeammin. Lisäksi tulee vähemmän puheluita, joissa kysytään, että mitä tässä tarkoitetaan, kun lukee näin ja näin, Törnroos sanoo.

Jo ensimmäisten selkokielisten ohjeiden aikaan otettiin huomioon, että myös verkkosivuston täytyy olla helppo käyttää. Uusituilla verkkosivuilla on kiinnitetty huomiota mobiiliversion toimivuuteen.

– Selkokielisiä potilasohjeita tulee jatkuvasti lisää. Jonain päivänä kaikki tärkeimmät ja käytetyimmät potilasohjeet meillä on kirjoitettu selkokielellä. Siihen on kuitenkin vielä pitkä matka, Törnroos sanoo.

– Selkokieli voi säästää resursseja, kun ohjeet ovat kerralla helposti ymmärrettävät. Se säästää sairaalan aikaa ja rahaa ja myös potilaan aikaa ja hermoja.

Satasairaalan verkkosivut