Sitran teettämässä kyselyssä 27 prosenttia suomalaisista arvioi, että sana ”ahdistus” kuvaa erittäin tai melko hyvin heidän tuntemuksiaan ilmastokatastrofia kohtaan. Eniten ahdistusta kokevat nuoret, alle 30-vuotiaat, joista peräti 38 prosenttia vastasi kysymykseen myöntävästi.
Ahdistuksen lisäksi asia herättää monia muitakin tunteita. Kaikkein yleisin ilmastokatastrofin herättämä tunne on kiinnostus (58 prosenttia vastanneista). Seuraavaksi yleisimpiä ovat turhautuminen ja riittämättömyyden tunne (44 %), voimattomuus (39 %) ja toivo (36 %). Vähiten ilmastonmuutos synnyttää lamaantuneisuutta (12 %), voimaantumista (13 %) tai masentuneisuutta (14 %).
– On rohkaisevaa, että vain hyvin harva suomalainen kokee lamaantuneisuutta ilmastonmuutoksen vuoksi. Myönteiset tunteet, kuten kiinnostus, into ja toivo, lisäävät kaikkein eniten ihmisten aktiivisuutta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Mutta myös vaikeammat tunteet, kuten syyllisyys, pelko ja ahdistus, saavat enemmistön tarttumaan toimeen, sanoo Sitran Kestävä arki -projektin johtaja Markus Terho.
Sitran teettämä kyselytutkimus kartoitti, millaisia tunteita ilmastonmuutos on herättänyt suomalaisten keskuudessa. Tutkimus toteutettiin touko–kesäkuussa 2019 Kantar TNS:n internetpaneelissa. Tutkimukseen vastasi yli kaksituhatta yli 15-vuotiasta suomalaista.
Omat elintavat tarkasteluun
Omiin elämäntapoihin liittyvillä valinnoilla on kyselytutkimuksen mukaan merkittävä rooli ilmastokatastrofin aiheuttamien tunteiden käsittelyssä. Peräti 80 prosenttia ahdistusta tai muita vaikeita tunteita kokeneista ilmoitti, että kestävien elämäntapojen harjoittaminen auttaa tunteiden hallinnassa.
Suosittuja vastauksia olivat myös luonnossa liikkuminen, aiheesta keskusteleminen, aiheeseen perehtyminen ja tiedonhankinta sekä liikunta ja urheilu. Noin kolmannes koki kansalaisaktivismin tai vaikuttamistyön helpottavan ilmastoahdistusta.
Alle 30-vuotiaat nuoret löytävät muita useammin helpotusta tunteisiinsa aktiivisuudesta sosiaalisessa mediassa. Nuoret puhuvat ilmastokatastrofin aiheuttamista tunteista muita enemmän ja kokevat muita voimakkaammin, että asia vaikuttaa heidän äänestyskäyttäytymiseensä.
Vaikuttamisen tapoja on monia
Kyselyn perusteella median rooli on keskeinen ilmastotunteiden heräämisessä. Vastanneiden mukaan uutiset ovat merkittävin sekä vaikeita että rohkaisevia ilmastotunteita aiheuttaneista tekijöistä. Uutisten lisäksi esimerkit toisten ihmisten käyttäytymisestä ilmastokatastrofin suhteen sekä lähipiirissä käydyt keskustelut herättivät vastaajissa eniten rohkaisevia tunteita, esimerkiksi voimaantumista, intoa ja kiinnostusta.
Sitran Terhon mukaan vaikuttamisen keinoja on monia.
– Jokainen meistä voi toimia monissa eri rooleissa: kotona perheen parissa, tuttavapiirissä, työpaikalla, opinnoissa tai harrastusten parissa. Myös erilaisista ratkaisuista ja valinnoista puhuminen voi olla merkittävä ilmastoteko.
– Tarvitsemme avointa keskustelua siitä, millainen on tulevaisuuden kestävällä tavalla toimiva yhteiskunta, ja miten kukin meistä voi rakentaa itselleen mielekkään elämäntavan siinä. Rakentava keskustelu erilaisista kestävistä valinnoista ja vaikutusmahdollisuuksista vahvistaa kuvaa, että edessämme ei ole synkkä dystopia vaan tavoittelemisen arvoinen tulevaisuus.
uutiskirje 