Kansanedustaja Veronika Honkasalon (vas.) esittää sitovaa kampanjakattoa valtakunnallisiin vaaleihin.
Honkasalon lakialoitteen mukaan kampanjakatto olisi kunnallisvaaleissa 7 500 euroa, eduskuntavaaleissa 30 000 euroa ja europarlamenttivaaleissa 50 000 euroa.
Lisäksi aloitteessa esitetään vaalirahoitusta koskevan ennakkoilmoituksen muuttamista vapaaehtoisesta pakolliseksi.
– Kun kampanjoin eduskuntavaaleissa Helsingin keskustassa, turistit hämmästelivät: ”Oletko todella ihan tavallinen ihminen?” Kun kerroin taustastani, he totesivat, ettei Ranskassa vastaava voisi koskaan olla mahdollista, Honkasalo sanoo.
– Ihmettely huvitti, mutta siihen tiivistyi jotain olennaista demokratian polarisoitumisesta. Maailmalla on nykyään enemmän sääntö kuin poikkeus, että vaaleissa ehdolle asettuvat ja valitut ovat eliittikoulujen koulimia, hyvin resursoituja ja ajavat hyväosaisten intressiryhmien etuja.
Järjestelmä eriarvoistunut
Honkasalo toteaa, että Suomessa monenlaisista taustoista ponnistavat ihmiset ovat perinteisesti voineet nousta kansanedustajaksi.
– Tästä meidän on syytä olla ylpeitä, hän muistuttaa.
– Demokratiaa ja demokraattista edustavuutta on puolustettava jatkossakin.
Hän huomauttaa Suomessakin tutkimusten osoittavan, että parlamentaarinen järjestelmä on eriarvoistunut ja demokraattiset osallistumismahdollisuudet ovat polarisoituneet sosioekonomisen taustan mukaan. Vaaleissa valitut ovat koulutetumpia ja paremmin resursoituja kuin väestö keskimäärin.
Jopa sadan tonnin kampanjoita
Kevään eduskuntavaaleissa valitut kansanedustajat ja varakansanedustajat ovat ilmoittaneet kampanjoidensa hinnaksi keskimäärin noin 35 000 euroa. Hajonta on suurta. Vuonna 2015 kolme eduskuntaan valittua käytti kampanjaan yli 100 000, mutta viime kevään läpimenijöistä jo seitsemän käytti yli 100 000 euroa.
– Ei ole myöskään kenenkään etu, että poliitikot ovat etääntyneitä siitä arjesta, jota suurin osa suomalaisista elää, , Honkasalo sanoo.
– Demokratiassa kaikilla pitää taustasta ja resursseista riippumatta olla mahdollisuus osallistua vaaleihin.
Honkasalon mukaan vaalikampanjoiden paisuminen voi vaikuttaa myös politiikan sisältöön.
– Esimerkiksi yritystukea saavat todennäköisimmin ehdokkaat, jotka ajavat ennen kaikkea yritysten näkökulmaa ja intressejä, kun taas muunlaisilla teemoilla kampanjoivien on vaikeampaa kilpailla näkyvyydestä. Kampanjabudjettien paisuminen uhkaa johtaa demokraattisen päätösvallan luovuttamiseen rikkaimmille lahjoittajille, hän sanoo.
Eduskunta käsittelee parhaillaan Honkasalon lakialoitetta.
uutiskirje 
