KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Ilmastoaktivisti Atte Ahokas: Toivo syntyy toiminnasta

Atte Ahokas on kaksi kuukautta nuorempi kuin Greta Thunberg. Ikätoveri on hänelle tärkeä ja innostava esikuva.

Atte Ahokas on kaksi kuukautta nuorempi kuin Greta Thunberg. Ikätoveri on hänelle tärkeä ja innostava esikuva. Kuva: Jarno Mela

Aktivismi on paras lääke ilmastoahdistukseen, sanoo 16-vuotias Atte Ahokas.

Anna Paju
8.9.2019 13.33

Suomen tunnetuin ilmastolakkoilija

Atte Ahokas on lukion ensimmäistä luokkaa käyvä aktivisti, joka koululakkoilee kirittääkseen Suomen ilmastopolitiikkaa.
Valittiin Vuoden nuoreksi eurooppalaiseksi.
#FridaysForFuture on koululaisten ilmastolakko-liike, joka syntyi ruotsalaisen Greta Thunbergin esimerkistä syksyllä 2018.

Atte Ahokas on 16-vuotias ilmastoaktivisti Jokioisilta. Viime joulusta asti hän on ollut perjantaisin koululakossa, yleensä Eduskuntatalon portailla.

Trooppisen lämpimänä haastattelupäivänä Ahokas osallistuu kahteen mielenilmaukseen: aamupäivällä Ilmastolakkoon ja iltapäivällä Pelastetaan Amazon -mielenosoitukseen.

– Kun aloitin ilmastolakkoilun, äiti vähän kyseenalaisti, onko se rakentava tapa toimia. Mutta kun järjestin ensimmäisen oman lakon Jokioisilla ja sain kutsun A-studioon, hän myönsi, että näin voi saada asioita eteenpäin.

Ahokas listattiin viime keväänä yhdeksi Suomen merkittävimmistä ilmastovaikuttajista.

– Olen tosi iloinen kaikesta siitä, mitä olen päässyt tekemään: haastatellut Greta Thunbergia ja Ruotsin ilmasto- ja ympäristöministeriä, tavannut paljon vaikutusvaltaisia henkilöitä ja ollut järjestämässä isojakin mielenosoituksia.

Hän korostaa, että suurin valta on silti päättäjillä, valtioilla ja suuryrityksillä. Siksi katse olisi käännettävä yksilön teoista politiikkaan.

Oikeistopopulismi uhkaa ilmastoa

Ilmastopolitiikassa ei ole varaa hidastella tai tehdä virheitä. Silti päätöksenteko tuntuu usein toivottoman hitaalta. Toivo syntyy Ahokkaan mukaan toiminnasta.

– Pelkästään jo se, että näkee muita ihmisiä, jotka haluavat myös tehdä ilmastotyötä, auttaa. Sitten taas asiat kuten Amazonin metsäpalot ja Trumpin politiikka heikentävät toivoa.

Jos poliitikot ovat oikeasti huolissaan lasten ilmastoahdistuksesta, heidän pitäisi tehdä radikaalia ilmastopolitiikkaa.

– Niissä maissa, joissa voidaan demokraattisesti valita, ei pitäisi valita niin tyhmiä päättäjiä, hän sanoo suoraan.

Oikeistopopulistisen nationalismin nousua hän pitää vakavana uhkana (myös) ilmastolle.

– Sellaiset johtajat kuten Trump, Bolsonaro ja Unkarin Orbán ja Puolan Laki ja oikeus -puolue, ovat vakava ongelma kansainväliselle ilmastopolitiikalle, koska ne korostavat kansallista päätäntävaltaa. Ilmastokriisiä ei kuitenkaan voida ratkaista kuin globaalisti.

Ahokas puhuu ilmasto-oikeidenmukaisuudesta, eli siitä, että kriisi on pääosin teollisuusmaiden aiheuttama, mutta iskee ensimmäisenä ja rajuimmin kehittyviin maihin. Hän muistuttaa, että vuoteen 2050 mennessä maailmassa arvioidaan olevan jopa 200 miljoonaa ilmastopakolaista.

– Persujen luulisi olevan kovimpia tiukan ilmastopolitiikan kannattajia.

ILMOITUS
ILMOITUS

Vähemmän, mutta paremmin

Suomessa isoimpia korjauskohtia ovat liikenne, ruoka ja lämmittäminen, Ahokas luettelee. Lihaa syömme liikaa, lämmittäminen tulisi irrottaa fossiilisista polttoaineista ja liikkuminen ajatella uusiksi.

– Voisimmeko elää täyttä elämää matkustelemalla vähemmän, hän pohtii.

– Tämä liittyy laajemmin ajatukseen kuluttamisesta. Voisimmeko elää vähemmällä, mutta paremmin? Ainakaan oma hyvinvointini ei ole kiinni materiasta ja lomamatkoista, vaan ihmisistä ja yhteisöistä ympärilläni.

Jatkuvan kasvun mentaliteetista olisi Ahokkaan mielestä päästävä eroon.

– Emme me tarvitse koko ajan enemmän.

Luonnonsuojeluun ja luonnon elvyttämiseen tarvittaisiin massiiviset panostukset ja fossiilisten polttoaineiden pumppaaminen pitäisi lopettaa, sanoo Atte Ahokas.

Luonnonsuojeluun ja luonnon elvyttämiseen tarvittaisiin massiiviset panostukset ja fossiilisten polttoaineiden pumppaaminen pitäisi lopettaa, sanoo Atte Ahokas. Kuva: Jarno Mela

Voivottelu ei auta

Atte Ahokkaasta tuli aktivisti ahdistuksen vuoksi. Hänen mielestään on olemassa hyvää ja huonoa ilmastoahdistusta.

– Huono lamauttaa, ja silloin tuntuu, ettei mitään ole tehtävissä, mutta hyvä pakottaa toimimaan.

Ilmastoahdistusta on hänen mukaansa hoidettava, sillä pahimmillaan se voi viedä mielenterveyden ja työkyvyn. Parasta hoitoa on toiminta.

– Se voi olla yksilön ilmastotekoja, kuten lihan syönnin vähentämistä, mutta eniten itseäni helpotti, kun löysin ihmisiä, jotka olivat kiinnostuneita samoista asioista ja halusivat myös toimia.

– Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on paras lääke ilmastoahdistukseen.

Ahokas ihmettelee aikuisten ja politiikkojen voivottelua nuorten huolelle.

– Sanotaan ettei nuoria pitäisi pelotella. Mutta me elämme ihmiskunnan historian suurinta kriisiä eikä siitä pidä valehdella. Pelko ja ahdistus ovat terveitä reaktioita kriisiin.

– Jos poliitikot ovat oikeasti huolissaan lasten ilmastoahdistuksesta, heidän pitäisi tehdä radikaalia ilmastopolitiikkaa. Se auttaisi!

Aikuisten kritiikki kummastuttaa

Ilmastoaktivismista iso osa tapahtuu netissä, ja siellä toimivat myös Ahokkaalle läheiset yhteisöt. Hän keskustelee aktiivisesti Twitterissä, mutta aina ei jaksaisi.

– En pysty muuttamaan 50-vuotiaan ”ilmastovouhotuksesta” puhuvan insinöörin mielipidettä. Mutta voin yrittää vaikuttaa toisiin nuoriin, sen insinöörin lapsiin.

Nuoria ilmastotoimijoita kritisoivien kommentit kertovat Ahokkaan mielestä ennen kaikkea heistä itsestään. Hän hämmästelee maailmankuvaa, jossa epäillään aktivistien vaikuttimia.

– Hulluimmat vihjailee, että meille maksetaan. Täytyy olla aika itsekeskeinen, jos ajattelee että ainoa asia minkä vuoksi kukaan tekisi jotain, on jokin henkilökohtainen hyöty.

– Nuoret tulevat itse kärsimään ilmastonmuutoksen seurauksista. Siksi jokaisen pitäisi edes jotenkin koettaa vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa.

Keskiviikkona 11. syyskuuta järjestetään Helsinki Climate -tilaisuus, jossa keskustelevat Ahokkaan lisäksi mm. opetusministeri Li Andersson, Sitran Mari Pantsar, Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen ja keskustan tuore puheenjohtaja Katri Kulmuni. Tilaisuutta voi seurata verkossa.

Suomen tunnetuin ilmastolakkoilija

Atte Ahokas on lukion ensimmäistä luokkaa käyvä aktivisti, joka koululakkoilee kirittääkseen Suomen ilmastopolitiikkaa.
Valittiin Vuoden nuoreksi eurooppalaiseksi.
#FridaysForFuture on koululaisten ilmastolakko-liike, joka syntyi ruotsalaisen Greta Thunbergin esimerkistä syksyllä 2018.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Annika Saarikko ja Petteri Orpo taitavat sittenkin päätyä uudelleen samaan hallitukseen. Kumpikin oli ministeri jo Juha Sipilän hallituksessa.

Kommentti: Keskustan kannatuksen nousu tuo hallitusvaihtoehtoihin mukaan ”Sipilä kakkosen”

Petteri Orpon naureskelu saattoi osoittautua ennenaikaiseksi.

HS-gallup: Kokoomus ajettu käytännössä kiinni kolmen suuren taistelussa

Monessa vaalipiirissä kannattaisi taktikoida äänestämällä vassareita, koska paikka voi olla pois kokoomukselta tai persuilta, Li Andersson sanoi.

Menee helposti perseelleen, Li Andersson sanoi taktisesta äänestämisestä IS:n tentissä

Viime viikon 25¿000 kiinteistöpalvelualalla toimivan lakko oli yksi Suomen suurimmista maahanmuuttajien lakoista, sanoo PAMin järjestöjohtaja Risto Kalliorinne. Torstaina alkaa entistä suurrempi lakko, jos sopimusta ei synny.

Painostanut erityisesti maahanmuuttajataustaisia lakonalaiseen työhön – PAM julisti SOL-yhtiöt hakusaartoon

Uusimmat

Annika Saarikko ja Petteri Orpo taitavat sittenkin päätyä uudelleen samaan hallitukseen. Kumpikin oli ministeri jo Juha Sipilän hallituksessa.

Kommentti: Keskustan kannatuksen nousu tuo hallitusvaihtoehtoihin mukaan ”Sipilä kakkosen”

Petteri Orpon naureskelu saattoi osoittautua ennenaikaiseksi.

HS-gallup: Kokoomus ajettu käytännössä kiinni kolmen suuren taistelussa

Monessa vaalipiirissä kannattaisi taktikoida äänestämällä vassareita, koska paikka voi olla pois kokoomukselta tai persuilta, Li Andersson sanoi.

Menee helposti perseelleen, Li Andersson sanoi taktisesta äänestämisestä IS:n tentissä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Suomalaiset arvostavat ja käyttävät kulttuuripalveluja, paitsi perussuomalaiset

 
02

Li Andersson on Sanna Marinin jälkeen toiseksi luotetuin puoluejohtaja, kertoo Iltalehden tutkimus

 
03

Nelipäiväinen työviikko voi olla pidempi kuin viisipäiväinen, muistuttaa AKT

 
04

Sairaanhoitaja tekee eläkkeeltä töitä ja paikkaa työvoimapulaa: ”On tärkeää tuntea olevansa tarpeellinen”

 
05

Uudenkaupungin autotehdas vähentää lähes tuhat työntekijää: “Ei ole ensimmäinen eikä edes pahin kerta, kun mennään alaspäin ja lujaa”, sanoo pääluottamusmies

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Painostanut erityisesti maahanmuuttajataustaisia lakonalaiseen työhön – PAM julisti SOL-yhtiöt hakusaartoon

28.03.2023

STTK:n pääekonomisti kommentoi valtiovarainministeriön esityksiä: Selvää poliittisen ohjauksen makua – tällainen ei ole ministeriön tehtävä demokratiassa.

28.03.2023

Li Andersson on Sanna Marinin jälkeen toiseksi luotetuin puoluejohtaja, kertoo Iltalehden tutkimus

27.03.2023

Vaalien kiriviikon kysymys kuuluu, kertovatko leikkaajapuolueet, mistä ja miten leikataan

27.03.2023

Sirpa Puhakan Kari Uotila -kirja ehdolla vuoden työväentutkimukseksi

27.03.2023

Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja: ”Maanpuolustus on myös sitä, että ymmärtää ja arvostaa omaa kulttuuriaan”

27.03.2023

Vasemmistoliitto nähdään vahvimpana puolueena köyhyyden ja syrjäytymisen estämisessä sekä koulutuksen rahoituksen lisäämisessä

27.03.2023

Naisten vanhimpain neuvostot tienraivaajina Koillis-Keniassa

27.03.2023

Hieno rikostarina hukkuu lörpöttelevään tekstimassaan R&R:n Vaeltavissa vainajissa

26.03.2023

Uusimmat podcastit

”Politiikan superviikot” alkavat tänään MTV:n Puheenjohtajatentillä – ”Ei sitä jaksa kukaan katsoa”, tylyttää politiikan taustavaikuttaja KU:n podcastissa

15.03.2023

Koulujen eriytyminen huomattiin jo 1990-luvulla, sanoo Paavo Arhinmäki – ”Näkyi selvästi, että vanhempien sosioekonominen tausta vaikutti hakeutumiseen”

13.03.2023

Nigeriassa äänestetään huomenna tärkeissä presidentinvaaleissa – Afrikan suurimman talouden ongelmina ovat eriarvoisuus, korruptio ja väkivaltaisuudet

25.02.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään