Suomen tunnetuin ilmastolakkoilija
Atte Ahokas on lukion ensimmäistä luokkaa käyvä aktivisti, joka koululakkoilee kirittääkseen Suomen ilmastopolitiikkaa.
Valittiin Vuoden nuoreksi eurooppalaiseksi.
#FridaysForFuture on koululaisten ilmastolakko-liike, joka syntyi ruotsalaisen Greta Thunbergin esimerkistä syksyllä 2018.
Atte Ahokas on 16-vuotias ilmastoaktivisti Jokioisilta. Viime joulusta asti hän on ollut perjantaisin koululakossa, yleensä Eduskuntatalon portailla.
Trooppisen lämpimänä haastattelupäivänä Ahokas osallistuu kahteen mielenilmaukseen: aamupäivällä Ilmastolakkoon ja iltapäivällä Pelastetaan Amazon -mielenosoitukseen.
– Kun aloitin ilmastolakkoilun, äiti vähän kyseenalaisti, onko se rakentava tapa toimia. Mutta kun järjestin ensimmäisen oman lakon Jokioisilla ja sain kutsun A-studioon, hän myönsi, että näin voi saada asioita eteenpäin.
Ahokas listattiin viime keväänä yhdeksi Suomen merkittävimmistä ilmastovaikuttajista.
– Olen tosi iloinen kaikesta siitä, mitä olen päässyt tekemään: haastatellut Greta Thunbergia ja Ruotsin ilmasto- ja ympäristöministeriä, tavannut paljon vaikutusvaltaisia henkilöitä ja ollut järjestämässä isojakin mielenosoituksia.
Hän korostaa, että suurin valta on silti päättäjillä, valtioilla ja suuryrityksillä. Siksi katse olisi käännettävä yksilön teoista politiikkaan.
Oikeistopopulismi uhkaa ilmastoa
Ilmastopolitiikassa ei ole varaa hidastella tai tehdä virheitä. Silti päätöksenteko tuntuu usein toivottoman hitaalta. Toivo syntyy Ahokkaan mukaan toiminnasta.
– Pelkästään jo se, että näkee muita ihmisiä, jotka haluavat myös tehdä ilmastotyötä, auttaa. Sitten taas asiat kuten Amazonin metsäpalot ja Trumpin politiikka heikentävät toivoa.
Jos poliitikot ovat oikeasti huolissaan lasten ilmastoahdistuksesta, heidän pitäisi tehdä radikaalia ilmastopolitiikkaa.
– Niissä maissa, joissa voidaan demokraattisesti valita, ei pitäisi valita niin tyhmiä päättäjiä, hän sanoo suoraan.
Oikeistopopulistisen nationalismin nousua hän pitää vakavana uhkana (myös) ilmastolle.
– Sellaiset johtajat kuten Trump, Bolsonaro ja Unkarin Orbán ja Puolan Laki ja oikeus -puolue, ovat vakava ongelma kansainväliselle ilmastopolitiikalle, koska ne korostavat kansallista päätäntävaltaa. Ilmastokriisiä ei kuitenkaan voida ratkaista kuin globaalisti.
Ahokas puhuu ilmasto-oikeidenmukaisuudesta, eli siitä, että kriisi on pääosin teollisuusmaiden aiheuttama, mutta iskee ensimmäisenä ja rajuimmin kehittyviin maihin. Hän muistuttaa, että vuoteen 2050 mennessä maailmassa arvioidaan olevan jopa 200 miljoonaa ilmastopakolaista.
– Persujen luulisi olevan kovimpia tiukan ilmastopolitiikan kannattajia.
Vähemmän, mutta paremmin
Suomessa isoimpia korjauskohtia ovat liikenne, ruoka ja lämmittäminen, Ahokas luettelee. Lihaa syömme liikaa, lämmittäminen tulisi irrottaa fossiilisista polttoaineista ja liikkuminen ajatella uusiksi.
– Voisimmeko elää täyttä elämää matkustelemalla vähemmän, hän pohtii.
– Tämä liittyy laajemmin ajatukseen kuluttamisesta. Voisimmeko elää vähemmällä, mutta paremmin? Ainakaan oma hyvinvointini ei ole kiinni materiasta ja lomamatkoista, vaan ihmisistä ja yhteisöistä ympärilläni.
Jatkuvan kasvun mentaliteetista olisi Ahokkaan mielestä päästävä eroon.
– Emme me tarvitse koko ajan enemmän.
Voivottelu ei auta
Atte Ahokkaasta tuli aktivisti ahdistuksen vuoksi. Hänen mielestään on olemassa hyvää ja huonoa ilmastoahdistusta.
– Huono lamauttaa, ja silloin tuntuu, ettei mitään ole tehtävissä, mutta hyvä pakottaa toimimaan.
Ilmastoahdistusta on hänen mukaansa hoidettava, sillä pahimmillaan se voi viedä mielenterveyden ja työkyvyn. Parasta hoitoa on toiminta.
– Se voi olla yksilön ilmastotekoja, kuten lihan syönnin vähentämistä, mutta eniten itseäni helpotti, kun löysin ihmisiä, jotka olivat kiinnostuneita samoista asioista ja halusivat myös toimia.
– Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on paras lääke ilmastoahdistukseen.
Ahokas ihmettelee aikuisten ja politiikkojen voivottelua nuorten huolelle.
– Sanotaan ettei nuoria pitäisi pelotella. Mutta me elämme ihmiskunnan historian suurinta kriisiä eikä siitä pidä valehdella. Pelko ja ahdistus ovat terveitä reaktioita kriisiin.
– Jos poliitikot ovat oikeasti huolissaan lasten ilmastoahdistuksesta, heidän pitäisi tehdä radikaalia ilmastopolitiikkaa. Se auttaisi!
Aikuisten kritiikki kummastuttaa
Ilmastoaktivismista iso osa tapahtuu netissä, ja siellä toimivat myös Ahokkaalle läheiset yhteisöt. Hän keskustelee aktiivisesti Twitterissä, mutta aina ei jaksaisi.
– En pysty muuttamaan 50-vuotiaan ”ilmastovouhotuksesta” puhuvan insinöörin mielipidettä. Mutta voin yrittää vaikuttaa toisiin nuoriin, sen insinöörin lapsiin.
Nuoria ilmastotoimijoita kritisoivien kommentit kertovat Ahokkaan mielestä ennen kaikkea heistä itsestään. Hän hämmästelee maailmankuvaa, jossa epäillään aktivistien vaikuttimia.
– Hulluimmat vihjailee, että meille maksetaan. Täytyy olla aika itsekeskeinen, jos ajattelee että ainoa asia minkä vuoksi kukaan tekisi jotain, on jokin henkilökohtainen hyöty.
– Nuoret tulevat itse kärsimään ilmastonmuutoksen seurauksista. Siksi jokaisen pitäisi edes jotenkin koettaa vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa.
Keskiviikkona 11. syyskuuta järjestetään Helsinki Climate -tilaisuus, jossa keskustelevat Ahokkaan lisäksi mm. opetusministeri Li Andersson, Sitran Mari Pantsar, Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen ja keskustan tuore puheenjohtaja Katri Kulmuni. Tilaisuutta voi seurata verkossa.
Suomen tunnetuin ilmastolakkoilija
Atte Ahokas on lukion ensimmäistä luokkaa käyvä aktivisti, joka koululakkoilee kirittääkseen Suomen ilmastopolitiikkaa.
Valittiin Vuoden nuoreksi eurooppalaiseksi.
#FridaysForFuture on koululaisten ilmastolakko-liike, joka syntyi ruotsalaisen Greta Thunbergin esimerkistä syksyllä 2018.