KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Ilmastoaktivisti Atte Ahokas: Toivo syntyy toiminnasta

Atte Ahokas on kaksi kuukautta nuorempi kuin Greta Thunberg. Ikätoveri on hänelle tärkeä ja innostava esikuva.

Atte Ahokas on kaksi kuukautta nuorempi kuin Greta Thunberg. Ikätoveri on hänelle tärkeä ja innostava esikuva. Kuva: Jarno Mela

Aktivismi on paras lääke ilmastoahdistukseen, sanoo 16-vuotias Atte Ahokas.

Anna Paju
8.9.2019 13.33

Suomen tunnetuin ilmastolakkoilija

Atte Ahokas on lukion ensimmäistä luokkaa käyvä aktivisti, joka koululakkoilee kirittääkseen Suomen ilmastopolitiikkaa.
Valittiin Vuoden nuoreksi eurooppalaiseksi.
#FridaysForFuture on koululaisten ilmastolakko-liike, joka syntyi ruotsalaisen Greta Thunbergin esimerkistä syksyllä 2018.

Atte Ahokas on 16-vuotias ilmastoaktivisti Jokioisilta. Viime joulusta asti hän on ollut perjantaisin koululakossa, yleensä Eduskuntatalon portailla.

Trooppisen lämpimänä haastattelupäivänä Ahokas osallistuu kahteen mielenilmaukseen: aamupäivällä Ilmastolakkoon ja iltapäivällä Pelastetaan Amazon -mielenosoitukseen.

– Kun aloitin ilmastolakkoilun, äiti vähän kyseenalaisti, onko se rakentava tapa toimia. Mutta kun järjestin ensimmäisen oman lakon Jokioisilla ja sain kutsun A-studioon, hän myönsi, että näin voi saada asioita eteenpäin.

Ahokas listattiin viime keväänä yhdeksi Suomen merkittävimmistä ilmastovaikuttajista.

– Olen tosi iloinen kaikesta siitä, mitä olen päässyt tekemään: haastatellut Greta Thunbergia ja Ruotsin ilmasto- ja ympäristöministeriä, tavannut paljon vaikutusvaltaisia henkilöitä ja ollut järjestämässä isojakin mielenosoituksia.

Hän korostaa, että suurin valta on silti päättäjillä, valtioilla ja suuryrityksillä. Siksi katse olisi käännettävä yksilön teoista politiikkaan.

Oikeistopopulismi uhkaa ilmastoa

Ilmastopolitiikassa ei ole varaa hidastella tai tehdä virheitä. Silti päätöksenteko tuntuu usein toivottoman hitaalta. Toivo syntyy Ahokkaan mukaan toiminnasta.

– Pelkästään jo se, että näkee muita ihmisiä, jotka haluavat myös tehdä ilmastotyötä, auttaa. Sitten taas asiat kuten Amazonin metsäpalot ja Trumpin politiikka heikentävät toivoa.

Jos poliitikot ovat oikeasti huolissaan lasten ilmastoahdistuksesta, heidän pitäisi tehdä radikaalia ilmastopolitiikkaa.

– Niissä maissa, joissa voidaan demokraattisesti valita, ei pitäisi valita niin tyhmiä päättäjiä, hän sanoo suoraan.

Oikeistopopulistisen nationalismin nousua hän pitää vakavana uhkana (myös) ilmastolle.

– Sellaiset johtajat kuten Trump, Bolsonaro ja Unkarin Orbán ja Puolan Laki ja oikeus -puolue, ovat vakava ongelma kansainväliselle ilmastopolitiikalle, koska ne korostavat kansallista päätäntävaltaa. Ilmastokriisiä ei kuitenkaan voida ratkaista kuin globaalisti.

Ahokas puhuu ilmasto-oikeidenmukaisuudesta, eli siitä, että kriisi on pääosin teollisuusmaiden aiheuttama, mutta iskee ensimmäisenä ja rajuimmin kehittyviin maihin. Hän muistuttaa, että vuoteen 2050 mennessä maailmassa arvioidaan olevan jopa 200 miljoonaa ilmastopakolaista.

– Persujen luulisi olevan kovimpia tiukan ilmastopolitiikan kannattajia.

ILMOITUS
ILMOITUS

Vähemmän, mutta paremmin

Suomessa isoimpia korjauskohtia ovat liikenne, ruoka ja lämmittäminen, Ahokas luettelee. Lihaa syömme liikaa, lämmittäminen tulisi irrottaa fossiilisista polttoaineista ja liikkuminen ajatella uusiksi.

– Voisimmeko elää täyttä elämää matkustelemalla vähemmän, hän pohtii.

– Tämä liittyy laajemmin ajatukseen kuluttamisesta. Voisimmeko elää vähemmällä, mutta paremmin? Ainakaan oma hyvinvointini ei ole kiinni materiasta ja lomamatkoista, vaan ihmisistä ja yhteisöistä ympärilläni.

Jatkuvan kasvun mentaliteetista olisi Ahokkaan mielestä päästävä eroon.

– Emme me tarvitse koko ajan enemmän.

Luonnonsuojeluun ja luonnon elvyttämiseen tarvittaisiin massiiviset panostukset ja fossiilisten polttoaineiden pumppaaminen pitäisi lopettaa, sanoo Atte Ahokas.

Luonnonsuojeluun ja luonnon elvyttämiseen tarvittaisiin massiiviset panostukset ja fossiilisten polttoaineiden pumppaaminen pitäisi lopettaa, sanoo Atte Ahokas. Kuva: Jarno Mela

Voivottelu ei auta

Atte Ahokkaasta tuli aktivisti ahdistuksen vuoksi. Hänen mielestään on olemassa hyvää ja huonoa ilmastoahdistusta.

– Huono lamauttaa, ja silloin tuntuu, ettei mitään ole tehtävissä, mutta hyvä pakottaa toimimaan.

Ilmastoahdistusta on hänen mukaansa hoidettava, sillä pahimmillaan se voi viedä mielenterveyden ja työkyvyn. Parasta hoitoa on toiminta.

– Se voi olla yksilön ilmastotekoja, kuten lihan syönnin vähentämistä, mutta eniten itseäni helpotti, kun löysin ihmisiä, jotka olivat kiinnostuneita samoista asioista ja halusivat myös toimia.

– Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on paras lääke ilmastoahdistukseen.

Ahokas ihmettelee aikuisten ja politiikkojen voivottelua nuorten huolelle.

– Sanotaan ettei nuoria pitäisi pelotella. Mutta me elämme ihmiskunnan historian suurinta kriisiä eikä siitä pidä valehdella. Pelko ja ahdistus ovat terveitä reaktioita kriisiin.

– Jos poliitikot ovat oikeasti huolissaan lasten ilmastoahdistuksesta, heidän pitäisi tehdä radikaalia ilmastopolitiikkaa. Se auttaisi!

Aikuisten kritiikki kummastuttaa

Ilmastoaktivismista iso osa tapahtuu netissä, ja siellä toimivat myös Ahokkaalle läheiset yhteisöt. Hän keskustelee aktiivisesti Twitterissä, mutta aina ei jaksaisi.

– En pysty muuttamaan 50-vuotiaan ”ilmastovouhotuksesta” puhuvan insinöörin mielipidettä. Mutta voin yrittää vaikuttaa toisiin nuoriin, sen insinöörin lapsiin.

Nuoria ilmastotoimijoita kritisoivien kommentit kertovat Ahokkaan mielestä ennen kaikkea heistä itsestään. Hän hämmästelee maailmankuvaa, jossa epäillään aktivistien vaikuttimia.

– Hulluimmat vihjailee, että meille maksetaan. Täytyy olla aika itsekeskeinen, jos ajattelee että ainoa asia minkä vuoksi kukaan tekisi jotain, on jokin henkilökohtainen hyöty.

– Nuoret tulevat itse kärsimään ilmastonmuutoksen seurauksista. Siksi jokaisen pitäisi edes jotenkin koettaa vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa.

Keskiviikkona 11. syyskuuta järjestetään Helsinki Climate -tilaisuus, jossa keskustelevat Ahokkaan lisäksi mm. opetusministeri Li Andersson, Sitran Mari Pantsar, Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen ja keskustan tuore puheenjohtaja Katri Kulmuni. Tilaisuutta voi seurata verkossa.

Suomen tunnetuin ilmastolakkoilija

Atte Ahokas on lukion ensimmäistä luokkaa käyvä aktivisti, joka koululakkoilee kirittääkseen Suomen ilmastopolitiikkaa.
Valittiin Vuoden nuoreksi eurooppalaiseksi.
#FridaysForFuture on koululaisten ilmastolakko-liike, joka syntyi ruotsalaisen Greta Thunbergin esimerkistä syksyllä 2018.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

Kati Roudan Lappi-dekkari on todella erilainen.

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään