SAK:n luottamushenkilöpaneelin mukaan kilpailukykysopimuksen työajan pidennys ei ole lisännyt työllisyyttä työpaikoilla. Kyselyyn vastanneista luottamushenkilöistä 84 prosenttia kertoo, että työajan pidennys ei ole vaikuttanut mitenkään työntekijöiden palkkaamiseen ja 16 prosentin mukaan työajan pidennys on jopa vähentänyt uusien työntekijöiden palkkaamista.
– Aloilla, joissa on paljon osa-aikaisia työntekijöitä, on kikyn ainoa vaikutus ollut, että viikkotunnit vähenevät entisestään, kirjoittaa yksityisillä palvelualoilla työskentelevä luottamusmies.
Teollisuudessa työskentelevä työsuojeluvaltuutettu puolestaan kertoo, että työajan pidentäminen paperiteollisuudessa on turhaa. Se ei ole hänen mukaansa tuonut lisää työpaikkoja ja työnantajalla on tuntunut olevan vaikeuksia käyttää kiky-tunnit johonkin järkevään.
Joka tilistä pidätetty yhden tunnin palkka. 24 tiliä vuodessa.
Luottamushenkilöiden mukaan suurin osa (98 %) heidän työpaikkansa työntekijöistä ei pidä työajan pidentämistä tarpeellisena Suomen kilpailukyvyn eikä oman työpaikkansa menestymisen kannalta.
Työaikaa pidennetty palkatta varsinkin julkisella sektorilla
Kiky-tunnit käyttöönottaneista 71 prosentilla työajan pidennys on tehty palkatta. Useimmin työaikaa on pidennetty palkatta julkisella sektorilla (88 %) ja harvimmin teollisuuden työpaikoilla (59 %). Julkisella puolella lisärasitusta on tuonut samaan aikaan toteutettu lomarahojen leikkaus.
– Aivan turha palkanalennus tämä työajan pidennys ilman korvausta ainakin kuntasektorilla, koska se ei ole lisännyt työllistämistä, kohentanut kuntien taloutta tai parantanut työhyvinvointia, kertoo julkisella sektorilla työskentelevä luottamusmies.
Yleisimmät tavat työajan pidentämiseen ovat viikoittaisen työajan lisääminen puolella tunnilla (27 %) ja päivittäisen työajan pidentäminen kuudella minuutilla (21 %).
Osalle kiky ollut suora palkan alentaminen
Useilla työpaikoilla kikyä on toteutettu erilaisilla yhdistelmillä, joissa on mukana pekkaspäivän/-päivien poistaminen, työaikapankin käyttäminen sekä yhden arkipyhän muuttaminen työpäiväksi tai palkattomaksi vapaaksi. Kokonaisten päivien käyttämisessä työajan pidennykseen on suosituinta ollut pekkaspäivien ja muiden vapaapäivien poistaminen.
Osalle työntekijöistä kiky on näyttäytynyt suorana palkan pienenemisenä. Heidän työaikaansa ei ole pidennetty, vaan palkkaa on leikattu 24 tunnin verran.
– Joka tilistä pidätetty yhden tunnin palkka. 24 tiliä vuodessa, kertoo teollisuudessa työskentelevä nainen.
Vahva pettymys yksipuolisiin talkoisiin
Lähes kaikissa avovastauksissa korostui vahvasti pettymys yksipuolisista talkoista, jo muutenkin pienen palkan vähentymisestä ja/tai raskaan työkuorman lisääntymisestä.
– Tuntuu todella kohtuuttomalta, että omalla matalapalkkaisella alalla, jossa tehdään raskasta niin henkisesti kuin fyysisestikin kuormittavaa työtä, pitää vielä tehdä ilmaiseksi lisää. Kiky-tunnit ovat lisänneet uupumuksen määrää ja turhautumista, kirjoittaa yksityisellä palvelualalla työskentelevä luottamusmies.
SAK:n luottamushenkilöpaneelin kyselyyn vastasi 894 luottamushenkilöä ja se toteutettiin elo- ja syyskuun vaihteessa
uutiskirje 