EK:n työnantajayrityksistä lähes 90 prosenttia epäilee hallituksen työllisyyslinjaa, eikä usko hallituksen saavuttavan 60 000 uutta työpaikkaa. EK:n Yrittäjäpaneelin kyselyyn elo–syyskuussa osallistui 411 työnantajayritystä.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan hallituksen olisi kuunneltava yritysten sanomaa jo ensi viikon budjettiriihessä.
– Taloustilanne on menossa yhä huonompaan suuntaan. Maan hallituksen olisi tehtävä budjettiriihessä työllisyyttä parantavia toimia muun muassa porrastamalla työttömyysturvaa työhön kannustavampaan suuntaan. Esillä pitäisi olla myös perhevapaauudistuksen toteuttaminen naisten työllisyysasteen nostamiseksi pohjoismaiselle tasolle, Häkämies toteaa.
Jopa 89 prosenttia pk-sektorin työnantajista arvioi luottamuksensa hallituksen työllisyyslinjaan heikoksi tai erittäin heikoksi. Vain kahdella prosentilla luottamus oli vahva tai erittäin vahva.
Muutos edelliseen hallitukseen on suuri. Sipilän hallitukseen ei luottanut syksyn 2017 kyselyssä 42 prosenttia vastaajista, mutta joka neljännellä luottamus oli vahva.
EK:n Häkämiehen mukaan työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin tällä vaalikaudella jää toteuttamatta, jos yrittämistä helpottavia rakenneuudistuksia ei tehdä.
– Hallituksen pitää lisätä paikallista sopimista, helpottaa työelämän sääntelyä, tehdä asumistukiuudistus, toteuttaa eläkeputken ikärajan nostaminen ja edistää ulkomaalaisten työllistymistä Suomeen. Ilman uudistuksia edessä on hallitusohjelman mukaiset menojen jäädytykset.
”Hallitus palkansaajien asialla”
Kyselystä ilmenee, että yrittäjät ja yritysjohtajat kokevat maan hallituksen olevan erityisesti palkansaajien asialla. Yrittäjistä 93 prosenttia arvioi, että hallitus on hyvin palkansaajamyönteinen. Vain 7 prosenttia arvioi, että hallitus on tasapuolisesti niin palkansaajien kuin yrittäjienkin asialla.
Samaan aikaan hallituksen nimeämä työllisyyden edistämisryhmä kokoontui maanantaina kolmannen kerran. Työministeri Timo Harakka esitteli aktiivisessa työllistämislinjassa olevan kolme kulmakiveä.
– Entistä yksilöllisemmät työnhaun tuki ja palvelut, palkkatuen käytön voimakas lisääminen, kuntien roolin korostaminen, kansainväliset rekrytoinnit ja osaamisen tarjonta. Kun jaetaan vastuuta kunnille, voidaan taata entistä yksilöllisemmät ja monialaiset palvelut.
Harakka lupasi lisää resursseja työttömien määräaikaishaastatteluihin sekä ammatinvalinta- ja uraohjaukseen, kotouttamiseen, työhön valmentamiseen ja palkkatuen maksattamiseen.
– Lisäksi teemme entistä tiiviimpää yhteistyötä yritysten kanssa työvoimakoulutuksissa ja paljon muuta.
Harakka aikoo esitellä työllisyyden parantamispaketin ensi viikon budjettiriihessä.