Opettajien kokemukset ammatillisen koulutuksen uudistuksen ensimmäisestä vuodesta osoittavat, että samaan aikaan osuneet rahoitusleikkaukset hyydyttivät hyvät suunnitelmat ja tekivät työstä selviytymiskamppailua. Erityisesti tukea tarvitsevat opiskelijat joutuvat helposti tyhjän päälle.
– Jos halutaan nostaa työllisyysaste hallituksen tavoittelemaan 75 prosenttiin ja ratkaista osaamispula, on kiire osoittaa ammatilliselle koulutukselle, alan opettajille ja ammattia opiskeleville nuorille konkreettisesti arvostusta. Hallitusohjelmassa luvatut 235 miljoonaa euroa on saatava heti käyttöön opettajien ja opetustuntien määrän lisäämiseen, sanoo Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.
Hallitus päättää rahoista tänään alkavassa budjettiriihessä.
Ammatillisille opettajille helmikuussa tehdystä kyselystä käy ilmi, että uudistus ei ole sujunut ongelmitta. Useimpien ongelmien taustalla on puute rahasta tai valtakunnallisista säädöksistä. Muun muassa opettajien määrä on vähentynyt viime vuosina jopa 1 600:lla ja opetustuntien määrä viidenneksellä.
Kyselyyn vastanneiden opettajien mukaan yhtä osaamispistettä kohti annetaan 13–15 tuntia opetusta. Vuonna 2010 ammatillinen opiskelija sai tyypillisesti 18,5 tuntia opetusta osaamispistettä kohden. Vähennys opetuksen määrässä on 20–25 prosenttia. Sama tieto käy ilmi Opetushallituksen tilastoista.
– Laki lupaa kullekin opiskelijalle opettajan antamaa opetusta, opinto-ohjausta ja tukea tarpeen mukaan. Rahaton reformi ilman mitään säädöstä opetustuntien määrästä on jättänyt opiskelijan ja opetuksen täysin eurojen armoille, Luukkainen toteaa.
Erityisopetuksen tilanne hälyttävä
Erityisopetuksen tilanne ammatillisessa koulutuksessa on kyselyn perusteella jopa hälyttävän huono. Vain 10 prosenttia kyselyyn vastanneista opettajista pitää erityisopettajaresurssia oppilaitoksessaan riittävänä. Lisäksi peräti 84 prosenttia vastaajista kertoo opiskelijoiden tuen tarpeen lisääntyneen.
– Opettajien vastauksista käy selvästi ilmi, että peruskoulussa tehostetussa tuessa olleet oppilaat jäävät nykyresursseilla ammatillisessa koulutuksessa tyhjän päälle. Ellei oppilaitoksissa ja valtakunnan tasolla nopeasti tehdä korjaavia toimia, keskeyttämiset lisääntyvät. Erityisesti maahanmuuttajat ja aikuiset keskeyttävät opintonsa, jos opettajaa ei ole saatavilla kielten-, matematiikan- tai muun yhteisten aineiden opiskelun tueksi. Rahoitussyistä koulutuksesta läpi päästettävien osaamistaso taas ei vastaa työelämän vaatimuksia, Luukkainen sanoo.
Opettajien kestokyky koetuksella
Uudistus muuttaa työtapoja. Suurin paine kohdistuu opettajiin ja monen opettajan jaksaminen on koetuksella. Rasittavuutta lisää kokemus siitä, että omaa työtä ei pysty nyt tekemään niin hyvin kuin haluaisi. Myös opiskelijoiden ongelmat painavat.
Osassa oppilaitoksia uudistus on toteutettu hyvässä hengessä henkilöstön kanssa.
Esimerkiksi jatkuva haku toimii hienosti, kun sitä toteutetaan kullekin alalle sopivalla tavalla ottamalla opiskelijoita esimerkiksi vain jaksojen vaihtuessa. Osalla aloista opiskelun voi aloittaa milloin vain.
– Hyvä johtaminen, henkilöstön osallistaminen ja kuunteleminen ovat muutoksessa ratkaisevan tärkeitä varsinkin, jos resurssit ovat niukat, Luukkainen sanoo.
OAJ on julistanut kuluvan lukuvuoden työhyvinvoinnin lukuvuodeksi. Siihen on haastettu mukaan myös työnantajat.
uutiskirje 
