Vasemmistoliiton kansanedustaja, entinen liikenneministeri Merja Kyllönen ei aivan tiedä, mitä ajattelisi keväällä muodostetun hallituksen toiminnasta ja pääministerin sekoilusta.
Alku on vaikuttanut sekavalta.
– Se on kuitenkin tyypillistä, ennen kuin rivit saadaan suoristumaan, Kyllönen sanoo.
Tarvitseeko itse heittää miinoja omalle tielle?
Eniten häntä ovat hämmentäneet pääministeri Antti Rinteen (sd.) sekavat lausunnot asioista, joihin tämän ei suoranaisesti ole ollut syytä puuttua. Esimerkiksi Postin työehtosopimussotkusta Rinne lausui, vaikka tilannetta hoiti omistajaohjauksesta vastaava ministeri Sirpa Paatero (sd.). Hän lausui myös hoitajamitoituksesta vanhusten hoivassa ristiriitaisesti suhteessa hallitusohjelmaan. Jo kesällä Rinteellä tuntuivat menevän sekaisin aktiivimalli ja työttömien määräaikaishaastattelut
– En tiedä mitä ajattelisin, jos haluaa antaa oppositiolle lapaan aika helppoja syöttöjä. Itse tässä ajetaan päin seinää, Kyllönen sanoo.
– Ehkä pääministerillä on sama ongelma kuin minulla. Liika rehellisyys tuo sammakot suusta ennen kuin on miettinyt, mitä sanoo. Kaikkea, mitä ajattelee, ei kannata sanoa ääneen ainakaan, jos on pääministeri.
Hän toteaa, että hänellä ei ole mitään Rinnettä vastaan.
– Mutta tarvitseeko itse heittää miinoja omalle tielle? Hallituksen sisällä voisi vielä kerran keskustella viestintäkuvioista.
Monta keittäjää sopalla
Viiden puolueen yhteistyöstä Kyllönen toteaa, että mitä enemmän sopalla on keittäjiä, sitä haastavampaa työ on.
– Se on hirveästi kiinni siitä, millaisen roolin johtaja ottaa ja miten vie yhteistä työtä eteenpäin, hän sanoo.
– En kuitenkaan ole juuri kuullut konflikteista hallituksen sisällä.
Hän arvioi, että tilanne selkiytyy nyt, kun keskusta on saanut uuden puheenjohtajan.
– Ollaan oltu ikään kuin käymistilassa, kun yhdellä hallituspuolueella ei ole ollut selkeää johtajaa.
Se Kyllöstä on häirinnyt, että hallitusohjelmaan tarkkaan kirjatuista asioista on tuntunut olevan epäselvyyttä. Kirjaukset ovat tarkkoja juuri siksi, että hallituspuolueita on monta ja niillä erilaisia tavoitteita.
– Asioista puhutaan ikään kuin mitään ei olisi sovittu. Se on käsittämätöntä.
Hän pohtii, kuinka paljon tilanteeseen vaikuttaa se, että hallituksessa on useita kokemattomia ministereitä, joilla on lyhyt poliittinen kokemus.
– Vedätetäänkö tässä? hän kysyy ja muistelee omaa ministeriaikaansa viiden puolueen hallituksessa.
– Tiedän, että on vaikeaa, jos hallitusohjelmaan ei ole kirjattu asioita tarkkaan. Nyt lähes kaikki on kirjattu ja kirjausten mukaan pitäisi edetä. Mutta ilmeisesti ihan näin ei tapahdu.
Monesti mietin, että miten nämä kehtaavat.
EU vie aikaa
Sitä Kyllönen ei pidä ihmeellisenä, että hallitus ei ole neljässä kuukaudessa ehtinyt kauheasti saada aikaiseksi.
– Tuskin aiemmillakaan hallituksilla on ollut tässä vaiheessa suuria näyttöjä, hän arvioi.
– Edellisillä ei myöskään ollut Suomen EU-puheenjohtajuuskautta hoidattavanaan. Se vie paljon aikaa, resursseja ja energiaa. Erityisesti pääministerin työaikaa menee siihen, että yrittää pitää kaikki rauhallisina brexit-kuohunnan ympärillä.
Myöskään se, että porvarijohtoisten hallitusten jälkeen saatiin vasemmistolaisempi vaihtoehto, ei korjaa asioita hetkessä.
– Ihmiset eivät odota hallitukselta liikaa, mutta he odottavat tuloksia liian nopeasti, Kyllönen arvioi.
– He odottavat, että tilanne, jonka aikaansaamiseen on käytetty kymmenen vuotta, pitäisi korjata puolessa vuodessa.
Kyllönen odottaa demareiden, vihreiden, keskustan, vasemmistoliiton ja RKP:n muodostamalta hallitukselta oikeudenmukaisuutta.
– Odotan sitä, että demarijohtoinen hallitus pystyy oikeasti tekemään oikeudenmukaisempaa politiikkaa kuin mitä viime vuodet on tehty.
– Ja odotan, että herrat laitetaan kuriin. Onhan se uskomatonta, että jatkuvasti tulee suunnasta jos toisesta erilaisia hallitussotkuja, joissa eri yhtiöiden hallitusten jäsenet sopivat asioita ristiin. Yhtiöiden johdossa tuntuu olevan korvaamattomia miehiä ja naisia samaan aikaan, kun duunaripuolen pitäisi aina joustaa.
Miten nämä kehtaavat?
Kyllöstä ärsyttävät kaiken maailman bonukset ja Postin toimitusjohtajan palkan päälle saama 30 000 euron golfosake.
– Monesti mietin, että miten nämä kehtaavat. Kun saat valtionyhtiössä sata tonttua kuukaudessa palkkaa, niin jumalauta osta jo itse golfosakkeesi. En edes ilkeäisi.
Kyllönen arvioi, että moraali on romahtanut.
– Moraali, käytöstavat, sivistys. Meno on häikäilemätöntä, eikä millään ole mitään väliä. Tämä eniten pistää vihaksi, hän sanoo.
– Näin on vaikka presidenttikin jo vuosia sitten vetosi kohtuuden puolesta. Ollaan kuin amerikkalaiset blingbling-räppärit. Ei noudateta pelisääntöjä.
Kyllönen toteaa kuitenkin, että muutosta ei saada helposti aikaiseksi, kun vuosikaudet on menty toiseen suuntaan.
– Vasemmiston tehtävä on olla omantunnon ääni ja muistuttaa, että joku raja. On hyvä, että ihmiset pärjäävät elämässään ja tienaavat hyvin, mutta oikeudenmukaisuus pitää muistaa. Ei menestystä saa repiä muiden selkänahasta välittämättä paskaakaan.
uutiskirje 
