Suomessa ilmastonmuutoksen kiihtyminen tarkoittaa lumen ja jään merkittävää vähenemistä.
Lumi, jää ja ikirouta vähenevät maapallollamme hälyttävää vauhtia, kertoo hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n tuore erikoisraportti. Raportti tarkastelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia meriin ja maapallon jäätyviin alueisiin. Tulokset ovat karuja. Merenpinta nousee jo nyt 2,5 kertaa nopeammin kuin viime vuosisadalla. Suurin syy merenpinnan nousuun on jäätiköiden sulaminen. Paksun, yli viisi vuotta vanhan arktisen merijään osuus on jo vähentynyt 90 prosenttia, ja Keski-Euroopan jäätiköiden ennustetaan hupenevan olemattomiin tällä vuosisadalla.
– Kiihtyvä jään ja ikiroudan sulaminen ovat hälyttäviä merkkejä ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Samaa kehitystä on ennustettu myös Suomeen. Esimerkiksi Itämeren jääpeite voi pienentyä tämän vuosisadan loppuun mennessä jopa 80 prosenttia, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.
Monet lumeen sopeutuneet lajimme ovat ahdingossa.
Pohjoisen luonto jo muuttunut
Ilmastonmuutos on jo muuttanut pysyvästi pohjoisen luontoa. Pohjoisessa ilmastonmuutos etenee nopeasti, sillä ilmasto lämpenee arktisilla alueilla yli kaksi kertaa nopeammin kuin maapallolla keskimäärin. Suomessa talvet ovat jo nyt siirtyneet 300 kilometriä pohjoiseen eli Lahden seudun 1980-luvun talvet vastaavat 2020-luvun Joensuun talvia.
Tulevaisuudessa yhä useampi talvi voi olla Etelä- ja Lounais-Suomessa lumeton ja jäätön. Roudan määrä vähenee merkittävästi. Etelä-Suomen sisämaassa routaa voi olla vuosisadan lopulla vain puolet nykyisestä ja lounaiset saaristoalueet voivat olla pääosin roudattomia. Roudan ja pakkasen puute lisäävät esimerkiksi metsien tuholaisvaurioita, sillä aiempaa useammat tuholaiset selviävät talvista hengissä. Myös myrskytuhot lisääntyvät, kun puut kaatuvat puuttuvan roudan takia aiempaa herkemmin.
Lumipeitteestä riippuvaiset lajit ahdingossa
Monet lumeen sopeutuneet lajimme ovat ahdingossa. Lapin tunturilajisto on suurimmassa vaarassa hävitä Suomesta, sillä ilmaston lämmetessä metsäraja nousee yhä ylemmäs ja tunturipaljakan ala vähenee merkittävästi. Esimerkiksi tunturisopuli tarvitsee menestyäkseen kylmiä ja lumisia talvia. Naali ja tunturipöllö käyttävät sopuleita ravinnokseen, ja molemmat lajit ovatkin vaarassa hävitä Suomesta kokonaan. Ahma ja saimaannorppa ovat lumipeitteestä riippuvaisia, sillä ne tekevät pesänsä lumeen.
Ihmiskunta voi vielä pelastaa osan lumen ja jään peittämistä alueista, mutta se vaatii välittömästi mittavia toimia päästöjen vähentämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.
– Vaikka peruuttamatonta tuhoa on jo tapahtunut, voimme vielä vaikuttaa tulevien muutosten voimakkuuteen. Meillä on kymmenen vuotta aikaa puolittaa globaalit kasvihuonekaasupäästöt, joten fossiilisista polttoaineista luopuminen on ainoa tie eteenpäin. Tässä Rinteen hallituksella on vielä paljon tehtävää. Ilmastonmuutoksen torjumisen olisi pitänyt näkyä voimakkaammin myös ensi vuoden budjettiesityksessä, Rahunen painottaa.
uutiskirje 
