Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) ja tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen (kesk.) mediatapaamisessa kävi jälleen hyvin selväksi, miksi vasemmiston puhe eriarvoisuuden vähentämisestä on niin tärkeää.
Luvut ovat entuudestaan tuttuja. Peruskoulun varassa olevien ihmisten työllisyysaste on noin 40 prosenttia, kun heti toisen asteen tutkinnon suorittaneilla se pomppaa Anderssonin mukaan yli 75:n. Tämän vuoksi hallitus haluaa laajentaa oppivelvollisuuden toiseen asteeseen.
Oppivelvollisuusuudistuksen on määrä astua voimaan vuonna 2021. Andersson sanoi, ettei lakiin tule velvoitusta toisen asteen suorittamisesta. Uudistuksen tarkoituksena on se, että oppivelvollisuus päättyy jatkossa, kun ihminen täyttää 18.
Samalla toisesta asteesta tehdään maksuton. Tällä hetkellä on paljon opiskelijoita, joilla on vaikeuksia kustantaa toisen asteen oppimateriaaleja.
Hallituksen tavoitteena on saada koulutustaso jälleen nousuun. Andersson toisti viestin, että tällä hetkellä 1970-luvun lopussa syntyneet ovat jäämässä korkeimmin koulutukseksi sukupolveksi. Tähän on tarkoitus saada muutos.
Hallitus aloittaa myös koulutuspoliittisen selonteon valmistelun. Sen on tarkoitus valmistua vuoden 2020 loppuun mennessä. Edellinen valmistui vuonna 2006, jolloin Andersson itse kirjoitti ylioppilaaksi.
Selonteolle Andersson toivoo yhtä arvokasta käsittelyä kuin ulko- ja turvallisuuspoliittiselle selonteolle.
Selonteossa on määrä myös pyrkiä antamaan vastauksia, miten koulutuksessa vastataan Suomen eriytymiskehitykseen. Syntyvyyden lasku ja poismuutto ovat ajaneet monet kunnat säästökierteeseen, mikä on vaikuttanut myös niiden opetustarjontaan.
Jatkuva oppiminen kasaantuu hyväosaisille
Eriarvoisuus näkyy myös työelämän puolella. Jatkuva oppiminen työn ohessa kasaantuu tällä hetkellä valmiiksi korkeasti koulutetuille.
– Pidän tärkeänä, että myös matalammin koulutetut ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevat ihmiset löytäisivät jatkuvan oppimisen pariin. Yksi keino tähän olisi helpottaa työttömyysturvalla opiskelemista työllistymisen tukemiseksi, Andersson muotoilee ministeriön tiedotteessa.
Jatkuvan oppimisen linjauksia aletaan valmistella parlamentaarisessa työryhmässä eli siihen kuuluvat kaikki eduskuntapuolueet.
– Osaamisen kehittäminen aikuisiällä on tällä hetkellä melkoista palapeliä, mitä sen ei pitäisi olla. Sadoilla tuhansilla työikäisillä ihmisillä on merkittäviä puutteita luku- tai laskutaidossa ja tietoteknisessä osaamisessa. On selvää, että oman osaamisen päivittämisestä on tehtävä helpompaa, Andersson sanoo.
uutiskirje 
