KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Vähän koulutetut sairastuvat ja kuolevat muita useammin syöpään

Kuva: All Over Press /Stocktrek Images, Inc. / Alamy

Järjestöjen mukaan tarvitaan enemmän matalan kynnyksen elintapaohjausta ja terveysperusteista verotusta.

Kai Hirvasnoro
26.9.2019 10.17

Tuoreimman tilaston mukaan pelkän perusasteen koulutuksen saaneista syöpätauteihin kuolleita oli 100 000 asukasta kohden yli 250 ja korkeakoulutuksen saaneista alle 200. Kuolleisuuden väheneminen on pysähtynyt 2000-luvun puolivälissä perusasteen koulutustasolla toisin kuin korkeammin koulutetuilla, kerrottiin torstaina syöpäjärjestöjen Syöpä ja eriarvoisuus -seminaarissa.

Arvioiden mukaan alempiin sosiaaliryhmiin kuuluvat potilaat hakeutuvat hoitoon tai lähetetään jatkotutkimuksiin myöhemmin kuin korkeasti koulutetut.

– Keskeisin tapa lisätä terveydenhuollon yhdenvertaisuutta on parantaa perusterveydenhuoltoa ja näin varmistaa alkuvaiheen hoitoonpääsy. Kiireettömän hoidon hoitotakuun kiristäminen on välttämätön askel. Lisäksi tulee vähentää terveydenhuollon palvelujen maksullisuutta ja pienentää maksukattoja. Tarvitaan myös sitovat aikarajat sille, missä ajassa syöpäepäilystä on päästävä tutkimuksiin ja syöpädiagnoosista hoitoon. Näillä keinoilla voidaan päästä kiinni eri sosiaaliryhmien kuolleisuuseroihin, painottaa Syöpäjärjestöjen Terveysosaston johtaja Juha Heino.

Syöpien ikävakioitu ilmaantuvuus on kasvanut väestössä kaikilla koulutustasoilla. Korkeakoulutettujen syöpäilmaantuvuus on ollut vuosikymmenten ajan korkeampi kuin muiden koulutustasojen, mutta 2000-luvulla erot ovat vähentyneet. Tämä johtuu siitä, että korkeakoulutettujen syövät eivät ole yleistyneet, mutta muissa koulutustasoissa syöpien ilmaantuvuus on sen sijaan kasvussa.

Hoidossa ei isoja eroja

Suomessa ja muissa läntisissä maissa terveydelle haitalliset elintavat ovat pääsääntöisesti yleisempiä alemmissa sosiaaliryhmissä. Tupakoinnin ja alkoholin käytön lisäksi syöpäriskiin vaikuttavat epäterveellinen ruokavalio ja liikkumattomuus.

– Ihmiset tarvitsevat tukea terveellisiin elintapoihin siirtymisessä. Syöpäriskin vähentämiseksi on välttämätöntä tarjota nykyistä enemmän matalan kynnyksen elintapaohjausta, kuten tukea tupakoinnin lopettamiseen tai liikunnan aloittamiseen. Keskeinen tapa tukea terveellistä käyttäytymistä on terveysperusteinen verotus: verotetaan enemmän epäterveellisiä elintarvikkeita, tupakkaa ja alkoholia ja vähemmän terveellisiä elintarvikkeita, kuten kasviksia ja vihanneksia, Juha Heino ehdottaa.

Hyvä uutinen on se, että erot syöpien hoidossa ovat Suomessa vähäisiä ja hoito on korkeatasoista. Suomen Syöpärekisterin johtajan Nea Malilan mukaan erot elossaololuvuissa selittyvät todennäköisesti eroilla syövän syytekijöissä, hoitoon hakeutumisessa, syövän levinneisyysasteessa ja muissa selviämiseen liittyvissä tekijöissä.

Pirstaleisuus heikentää palveluiden laatua

Torstaina julkistetussa eurooppalaisessa arviossa Suomen terveydenhuoltojärjestelmä saa kokonaisuutena myönteisen arvion. Se toimii hyvin ja ihmiset ovat pääosin tyytyväisiä palveluiden laatuun. Lisäksi naisten ja miesten sekä eri sosioekonomisten ryhmien väliset terveyserot ovat viime vuosina kaventuneet.

Ongelmat ovat silti tuttuja. Eri ryhmien väliset erot terveydessä ovat edelleen huomattavia, ja lisäksi Suomessa on sitkeitä maantieteellisiä terveyseroja. Heikoiten menee Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomessa asuvilla.

Lisäksi Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on hyvin hajautunut. Palveluiden järjestämisestä vastaavat kunnat, joiden voimavarat vaihtelevat. Lisäksi palveluiden rahoitus tulee useasta eri lähteestä. Tämän vuoksi terveydenhuoltojärjestelmää on vaikea johtaa ja sen kustannuksia vaikea hallita.

Lääkkeisiin menee paljon rahaa

Raportissa todetaan, että Suomi käyttää terveydenhuoltoon vähemmän rahaa per asukas kuin vertailumaat, kuten muut Pohjoismaat, Britannia ja Alankomaat.

Karkeasti ottaen 20 prosenttia Suomen julkisten terveysmenojen rahoituksesta tulee suoraan asiakkailta. Erityisen paljon ihmisiltä kuluu rahaa reseptilääkkeisiin, joista Suomessa maksetaan itse noin kolmannes. Selvityksessä huomautetaankin, että maksukatoista huolimatta asiakasmaksut ja lääkekulut voivat aiheuttaa ongelmia etenkin pienituloisille.

Raportissa kiinnitetään huomiota myös perusterveydenhuollon hoitojonoihin, joita useampi hallitus on vuorollaan yrittänyt ratkoa, mutta uudistusten toteuttaminen on edelleen kesken.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Hallitukselta on jäämässä todella synkkä pahoinvoinnin ja syrjäytymisen perintö, sanoo vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliitto jättää välikysymyksen köyhyydestä – vihreät mukana, SDP harkitsee

SAK esitteli tänään maanantaina 30.3. tavoitteensa seuraavalle vaalikaudelle.

SAK kannustaa Suomea takaisin pohjoismaiselle tielle: ”Luottamus on palautettava”

Europarlamentaarikko Li Andersson vasemmistoliiton puoluekokouksessa Vantaalla marraskuussa 2025.

HS: Li Andersson ei lähde ehdolle eduskuntavaaleihin – Näin KU:n toimituksessa analysoidaan vasemmistoliiton tilannetta

Akatemiatutkija Matti Ylöstä haastatteli Toivo Haimi.

Mitä pitäisi tapahtua, että Eurooppa vieroittautuisi digiriippuvuudesta Yhdysvaltoihin?

Uusimmat

Siirtomaavalta, orjuus ja seksuaalinen väkivalta ovat syy siihen, että Brasiliassa elää yksi maailman sekoittuneimmista kansoista. Kuvassa brasilialaisia Rio de Janeiron rannoilla.

Tutkijat: Geneettinen monimuotoisuus on brasilialaisten pitkäikäisyyden salaisuus

Poskettoman hyvä ”påskekrim” Huuto syntyi kahden norjalaisen dekkariveteraanin yhteistyönä

Kahvinviljelijä Arely Alarcón, hänen tyttärensä ja sisaruksensa lapsi pitävät tauon poiminnasta ostaakseen ananasta ja muita hedelmiä naiselta, joka saapuu moottoripyörällä kahvitilan lähelle.

Reilu kauppa rahoittaa koteja ja terveydenhoitoa El Salvadorin kahviviljelmillä

Amina Mohamed ja Hassan Vuai Saburi sansibarilaisen Kati Radion studiossa. Heidän aamuohjelmansa valistaa yhteisöjä rannikkoympäristön varjelun tärkeydestä.

Yhteisöradiot antavat kullanarvoisia neuvoja ilmastonmuutoksen kanssa kamppaileville tansanialaisille

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa vapputervehdys

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kultasormi karkaa – Jani Volanen kertoo, miksi hylkää luomuksensa ennen aikojaan

 
02

Raidin kaltaista rikossarjaa ei voisi enää esittää – kaikki repisivät pelihousunsa

 
03

Suomi on miehitetty maa, kirjoittaa vasemmiston ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi

 
04

HS: Li Andersson ei lähde ehdolle eduskuntavaaleihin – Näin KU:n toimituksessa analysoidaan vasemmistoliiton tilannetta

 
05

SAK kannustaa Suomea takaisin pohjoismaiselle tielle: ”Luottamus on palautettava”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Suomessa tehdään kengännauhabudjetilla teknisesti Hollywood-tasoista elokuvaa”

03.04.2026

Nicaraguan maanpaossa elävien journalistien mahdollisuudet kapenevat entisestään

02.04.2026

Perulaistoimittajia uhkaillaan väkivallalla ja raastuvalla

02.04.2026

Suomi on miehitetty maa, kirjoittaa vasemmiston ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi

02.04.2026

Rehellinen Kreikka, jonka Kapodistrias olisi voinut perustaa

02.04.2026

Verkkoyliopisto tuo toivoa Afganistanin naisille – ”Se pelasti minut pimeydestä”

01.04.2026

Emme muista sotia, jotka melkein syttyivät

01.04.2026

Vasemmistoliitto jättää välikysymyksen köyhyydestä – vihreät mukana, SDP harkitsee

31.03.2026

Kiina kehittää humanoidirobotteja työvoimapulan pelossa

31.03.2026

SAK kannustaa Suomea takaisin pohjoismaiselle tielle: ”Luottamus on palautettava”

30.03.2026

HS: Li Andersson ei lähde ehdolle eduskuntavaaleihin – Näin KU:n toimituksessa analysoidaan vasemmistoliiton tilannetta

30.03.2026

Kultasormi karkaa – Jani Volanen kertoo, miksi hylkää luomuksensa ennen aikojaan

30.03.2026

Liian kuumaa kahville – ilmastonmuutos uhkaa viljelijöitä ja suomalaistenkin suosikkijuomaa

30.03.2026

Kuuba kääntyy kohti aurinkoenergiaa polttoainekriisin pakottamana

29.03.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset