Aloitetaan syytteillä. Niitä kokoomuksen kansanedustajalla Juhana Vartiaisella riittää, kun kyse on pääministeri Antti Rinteen (sd.) johtaman hallituksen talouspolitiikasta. Siitä kokoomus teki tämän vaalikauden ensimmäisen välikysymyksen, josta eduskunta keskustelee tiistaina. Hallituksen luottamuksesta äänestetään perjantaina.
Vartiainen aloittaa useaan kertaan kokoomuksen suunnalta toistetulla viestillä, että hallitus kasvattaa valtion menoja, vaikka niitä vastaavista tuloista tietoa ei hänen mukaansa ole tietoa. Vartiaisen mukaan Suomen julkistalouden rakenteellinen alijäämä kasvaa 2020-luvulle tultaessa.
– Tämä on myös suhdannepoliittisesti ongelmallista, koska nyt olemme normaalisuhdanteessa. Tämän alapuolelle meidän on vaikea saada nykyrakentein työttömyyttä eli voisi sanoa, että olemme nykyrakentein täystyöllisyydessä, Vartiainen sanoo eduskunnassa.
”Haetaan sellaisia työllistämiskeinoja, jotka tukevat työttömiä.”
Tämän vuoksi olisikin tehtävä niitä paljon puhuttuja rakenteellisia uudistuksia. Hallituksen ilmoittamat toimet eivät Vartiaista vakuuta.
– Nyt se, mitä on tehty, perustellaan toiveilla työllisyysasteen ja työllisten noususta, mutta sellaisia keinoja, joilla tämä saavutettaisiin, ei ole esitetty. Sen sijaan on esitetty paljon keinoja, jotka vaikuttavat toiseen suuntaan.
Kaksi sitkeää myyttiä
Aikatauluongelmien vuoksi Vartiainen ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki eivät kohdanneet väittelyssä toisiaan. Siksi Arhinmäki kuuntelee Vartiaisen syytöksiä toimittajan välittämänä helsinkiläisessä kahvilassa.
– Tässä on tavoitteena, että budjetti olisi tasapainossa vuonna 2023. Toki voin sanoa ihan rehellisesti, että se on aika vaikea tavoite. Varsinkin jos nyt tulee kova brexit ja maailmantalous alkaa muutenkin heiketä, Arhinmäki aloittaa.
Arhinmäki huomauttaa, että hallituksen talouspolitiikkaan liittyy kaksi sitkeästi elävää väärää käsitystä. Ensimmäinen on se, että hallitusohjelma olisi rakennettu ylioptimistisen talouskasvuodotuksen varaan. Näin ei ole.
– Toinen väärä käsitys on, että nämä yli miljardin euron menolisäykset perustuisivat kokonaan työllisyyden paranemiselle eli ne olisivat täysin tyhjän päällä. Näinhän ei ole, vaan veronkorotuksia tehdään.
Arhinmäen mukaan Suomen talous on hyvin lähellä taantumaa.
– Jos katsotaan talousennusteita, niissä näkyy talouden olevan hiipumassa. En sano budjettia elvyttäväksi, se on lievästi elvyttävä. Siinä ollaan varautumassa juuri siihen, mihin suuntaan maailmantalous näyttäisi olevan menossa ja Suomen talous sen mukana.
– Sen perusteella, mitä tällä hetkellä tiedetään, suhdannepoliittisista syistä ei ole perusteltua kasvattaa alijäämää, koska kasvun hidastuminen on vain sen normalisoitumista trendikasvuksi, ei taantumaa, sanoo puolestaan Vartiainen.
Hegemonia muuttunut
Yhdestä asiasta Vartiainen ja Arhinmäki ovat samaa mieltä. Se on työllisyysasteen nostaminen. Suuri yllätys ei ole, että näkemys toimivista keinoista on täysin eri.
Arhinmäen mukaan hallitusohjelmassa näkyy hegemonian muutos. Kun aiemmin hallitukset ovat kuuluisalla keppipolitiikalla pyrkineet nostamaan työllisyyttä, nyt keinot ovat toiset.
– Haetaan sellaisia työllistämiskeinoja, jotka tukevat työttömiä. Haaste on se, että kun työllisyysaste on noussut, jäljellä on aina vain vaikeammin työllistyvää väestöä. Koulutus on heikolla tasolla, ammattitaito on vanhentunut. Pitää panostaa ei vain palkkatukeen vaan myös uudelleen kouluttamiseen.
Hallitus on vasta aloittanut työllisyystoimien rakentamisen, hän sanoo. Työmarkkinajärjestöiltä on tähän mennessä tullut esitys eläkeputken lyhentämisestä vuodella. Lisää toimia on tarkoitus esitellä ensi kevään kehysriihessä.
– Tässä ei edes pyritä keksimään jotain äkkiä ja näyttävästi, vaan tehdään rauhallisesti töitä, että ne olisivat kestäviä.
Arhinmäki viittaa myös valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen haastatteluun, jossa pian ministeriöstä pois jäävä Hetemäki kuvasi hallituksen kaavailuja esimerkiksi palkkatuen osalta hyviksi.
– Kokoomuksen ongelma on, että ainoat työllisyystoimet, jotka heille käyvät, ovat työttömyysturvan tai muiden etuuksien heikentäminen. Työllisyysvaikutusten laskeminen on kaikkein helpointa, kun laskee leikkaavansa, niin niiden laskelmien perusteella se automaattisesti näyttää parantavan työllisyyttä.
Niitä leikkauksia Vartiainen kuitenkin esittää. Jos haluaa parantaa työllisyyttä, pitää työttömyysturvaa uudistaa, hän sanoo.
– Tässä näkyy vasemmistohallituksen ideologinen vaikeus lähestyä tätä työnteon taloudellisten kannusteiden kautta.
Ja näiden uudistusten pitäisi Vartiaisen mukaan joko lyhentää ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa tai alentaa sen tasoa.
– Tai sitten kolmantena lisätä työttömän työnhakuvelvoitteita. Minä en pidä tätä ajatusta, että ihmiset reagoivat ylipäänsä taloudellisiin kannustimiin tässä kuvaamallani tavalla, millään tavalla vastenmielisenä ihmiskuvana, koska se osoittaa, että työttömät ovat yhtä rationaalisia ihmisiä kuin kaikki muutkin, hän sanoo.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamisen lisäksi Vartiaisen listalla on muun muassa kotihoidontuen lyhentäminen tai poistaminen kokonaan ja ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan poistaminen.
– Sitten on paljon uudistuksia, joita voi tehdä muun sosiaaliturvan puolella. Meillähän on syntynyt toimeentulotuesta de facto kansalaispalkka, jossa on mahdollisimman huonot kannusteet.
Toimeentulotuen, jonka pitäisi olla väliaikainen ja vihoviimeinen tuki, ongelmista vallitsee laaja ymmärrys. Arhinmäki kuitenkin huomauttaa, että ihmiset ajautuvat toimeentulotuen piiriin leikkauspolitiikan vuoksi.
– Kun perusturvan taso on jäänyt niin pahasti jälkeen, ihmiset ajautuvat pysyvästi toimeentulotuelle. Kyllähän toimeentulotuki on tahmea verkko, johon takertuu kiinni.
Tämän vuoksi hallitus onkin lähtenyt korottamaan perusturvaa. Sen tavoitteena on Arhinmäen mukaan saada entistä useampi pois toimeentuloriippuvuudesta. Tämän vuoksi toimeentulotukeen ei esitetty korotusta.
– Kaikki köyhyystutkijat ovat sillä kannalla,että toimeentulotukiriippuvuudesta pitäisi pyrkiä eroon.
uutiskirje 