Julkisten ja hyvinvointialojen liiton toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen kummastelee kunnissa levinnyttä intoa mittaviin palveluiden ulkoistuksiin ja työehtojen heikentämiseen. Esimerkiksi Rauma suunnittelee jättiulkoistusta ruoka- ja puhtauspalveluissa, ja Turun omistama kiinteistö- ja ruokapalveluyhtiö Arkea Oy aikoo polkea tuhannen ihmisen työehtoja vaihtamalla työehtosopimuksen halvempaan.
Asara-Laaksonen tuomitsee työehdoilla kikkailun jyrkästi. Kunnat voivat jatkossakin tuottaa valtaosan palveluistaan itse, kunhan kuntien omaa palvelutoimintaa kehitetään.
– Kunnat ovat saamassa kiky-leikkausten myötä menetetyt rahat takaisin, mutta vaikutus tulee viipeellä. Nyt ei pitäisi tehdä hätiköityjä päätöksiä. Ymmärrän, että kuntien taloustilanne on vaikea, mutta taloutta ei saada kuntoon repimällä säästöjä työntekijöiden palkkapussista. Kilpailukykyä voidaan edistää panostamalla osaamiseen ja työn arvostukseen, ei palkkoja dumppaamalla, Asara-Laaksonen toteaa.
Lumijoen kunnan riita sote-jätti Terveystalon kanssa osoittaa Asara-Laaksosen mukaan, ettei kuntapalvelujen ulkoistaminen välttämättä tuo oletettuja säästöjä. Lumijoella Terveystalo nosti sopimushintaansa kunnan kanssa yksipuolisesti. Kunta olisi joutunut maksamaan jopa 1,8 miljoonaa euroa sovittua enemmän yhtiölle ulkoistetuista sosiaali- ja terveyspalveluistaan. Kunnan kieltäydyttyä sote-jätti irtisanoi sopimuksen.
Palkkaeroja korjattava
Jyväskylässä ja Jämsässä loppuviikolla vieraileva Asara-Laaksonen muistuttaa, että kunnat voivat jatkossakin hoitaa monet tehtävät itse. Toimiva esimerkki löytyy Jämsästä, jossa kunta on säilyttänyt toimistopalvelut itsellään ja kehittänyt niitä toimivammaksi.
– Jämsässä on ymmärretty, että esimerkiksi kiivaaseen eläköitymiseen, toimistotyön digitalisoitumiseen ja julkista sektoria koskevaan yhteiskunnalliseen murrokseen voi vastata myös kunnan omaa toimintaa kehittämällä.
Monet julkisen sektorin työntekijät ovat syvässä palkkakuopassa muun muassa vientiteollisuuteen verrattuna. Jotta kuntiin riittää jatkossakin osaavaa työvoimaa, on tilannetta kohennettava pikimmiten, Asara-Laaksonen sanoo.
– Eri alojen ja ammattiryhmien välisiä perusteettomia palkkaeroja tulee korjata esimerkiksi useamman vuoden palkkaohjelmilla.
JHL:n toimialajohtaja on valmis osallistumaan paikallisen sopimisen kehittämiseen, mutta tämä edellyttää luottamusta. Kehittäminen ei saa tarkoittaa palkkojen ja muiden työsuhteen ehtojen heikentämistä.
– Paikallista sopimista voidaan kehittää työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta, kuten uudessa hallitusohjelmassakin ehdotetaan. Olennaista on se, että henkilökunta saa riittävästi tietoa työpaikan asioista. Lisäksi työntekijät tarvitsevat vaikutusmahdollisuuksia siihen, mistä asioista paikallisesti sovitaan.
uutiskirje 
