KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Brasiliassa sianlanta jalostuu biokaasuksi ja lannoitteeksi

Airton Kunz, Embrapan sika- ja siipikarjajaoksen tutkimusjohtaja selittää sikalajätteen käsittelyjärjestelmää, taustalla häämöttää 10 000 sian São Roquen sikatila.

Airton Kunz, Embrapan sika- ja siipikarjajaoksen tutkimusjohtaja selittää sikalajätteen käsittelyjärjestelmää, taustalla häämöttää 10 000 sian São Roquen sikatila. Kuva: Mario Osava/IPS

Sikafarmarit tekevät välttämättömyydestä hyveen.

Chapecó/Concordia, Brasilia – IPS/Mario Osava
14.10.2019 8.45

Eteläisen Brasilian Santa Catarinan osavaltio on Brasilian suurin sianlihantuottaja ja -viejä. Taloudellinen ja tuotannollinen menestys on tuonut vakavia seurauksia ympäristölle. Lanta on saastuttanut vettä ja maaperää.

Vanhat sikafarmarit muistavat, että aluksi sikalat rakennettiin jokien rantapenkereille. Jätteiden poistaminen oli vaivatonta, sen kun kippasi ne jokeen.

Sittemmin sikasektorin kasvu johti tiukan terveys- ja ympäristösääntelyn tarpeeseen. Jätteiden jokeen kaataminen kiellettiin ja lanta määrättiin säilytettäväksi tietyillä lannansäilytysalueilla. Näillä alueilla lanta ei enää saastuttanut vesiä ja maata, mutta vaikka läjät oli peitteellä suojattu, ne päästelivät kasvihuonekaasuja entiseen tapaan.

Biokaasu on vain osaratkaisu

Sitten keksittiin biokaasu. Sekään ei kokonaan ratkaise ongelmaa, toteaa Rodrigo Nicoloso. Nicoloso on agronomi ja tutkija Brasilian maataloustutkimusyhtymän (Embrapa) sika- ja siipikarjaosastossa. Vuonna 1973 maatalouden kehittämistä tukemaan perustettu Embrapa on kytköksissä maatalousministeriöön, ja se koostuu 43 erikoistuneesta keskuksesta.

– Biokaasun valmistaminen vaatii vain orgaanisessa materiaalissa olevan hiilen. Siitä syystä kompostoriin jää suuri määrä jätettä, jota sanotaan mädätteeksi, Nicoloso kertoo.

Mädäte on puolijuokseva ja hajuton biokaasun sivutuote, jossa on runsaasti orgaanista ainesta ja mineraaleja. Se sisältää fosforia, typpeä ja kaliumia, mikä tekee siitä mainion biolannoitteen.

Sikatilojen omistuksen keskittyminen tuottaa ongelmia

Santa Catarinan sikafarmareilla ei yleensä kuitenkaan ole tarpeeksi maata, jotta he saisivat käytettyä kaiken tuottamansa lannoitteen. Seutu on vuoristoaluetta, jossa monilla ei ole viljelymaata ollenkaan.

Myyminen ei ole käytännössä vaihtoehto, sillä mädätteen käsittely on hankalaa. On vaikea kuljettaa puolijuoksevaa liejua, kuten Nicoloso sitä kuvaa.

Läntisen Keski-Brasilian suurilla tiloilla ongelmaa ei ole, sillä kompostorista saatu lannoite käytetään suoraan omilla pelloilla. Santa Catarinassa puolestaan jätteen hävittämisestä on tulossa hetki hetkeltä hankalampaa, koska siankasvatus ja sen seurauksena biokaasun tuotanto keskittyvät suurille tuottajille.

Nykyään Santa Catarinassa on noin 5500 sikatilaa. Se on vain puolet 15 vuoden takaisesta määrästä. Aiemmin yli 5000 sian sikaloita oli vain 50, nyt 135. Tiloista 2,2 prosentilla on kompostori.

Aiemmista kompostorihankkeista huonoja kokemuksia

Kompostoreita ja biokaasutuotantoa olisi Brasiliassa nykyistä enemmän, jos monilla tuottajilla ei olisi aiemmista kompostorihankkeista huonoja kokemuksia.

Agribisnestä tekevät yhtiöt lahjoittivat kompostoreita vain saadakseen päästövähennyksiä Kioton sopimuksen puhtaan kehityksen mekanismin kautta. Kompostorit vastaanottaneita maanviljelijöitä ei neuvottu, miten käyttää laitteita, eivätkä he saaneetkaan niistä mitään etua. Polttopuuta kului entiseen malliin.

Yhtä kaikki vuosien 2015 ja 2018 välissä biokaasulaitosten määrä Brasiliassa kasvoi 127:sta 276:een. Kaasutuotanto kasvoi 130 prosenttia, 1,3 miljoonasta kuutiometristä päivässä 3,1 miljoonaan kuutiometriin. Kaasu käytettiin energian tuotantoon.

ILMOITUS
ILMOITUS

Englanninkielinen versio

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Kristiinankaupungin mysteerit jäävät taka-alalle, kun Kaisu Tuokko keskittyy täysillä Eevin ja Matsin hankalaan suhteeseen.

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 
05

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään