Viime vuonna asunnottomia oli Suomessa lähes 5 500, joista valtaosa eli 89 prosenttia oli yksineläviä. Aran mukaan asunnottomia perheellisiä oli 159 ja pariskuntia reilu sata eli yhteensä 600 henkilöä.
Miehet ovat naisia useammin vailla vakinaista asuntoa. Maahanmuuttajataustaisia ja pitkäaikaisasunnottomia oli molempia yli 1 100 asunnottomana. Suurin osa asunnottomista henkilöistä elää tilapäisesti tuttaviensa tai sukulaistensa luona.
Yli puolet eli 55 prosenttia kaikista Suomen asunnottomista oli pääkaupunkiseudulla ja yli kolmannes reilu 38 prosenttia Helsingissä.
Piiloasunnottomuus on yleistä erityisesti naisten keskuudessa.
Kansanedustaja Pia Lohikoski olet työskennellyt aikaisemmin Vuokralaiset ry:n järjestö- ja koulutuspäällikkönä. Mitkä ovat mielestäsi kolme tärkeintä asunnottomuuden aiheuttajaa?
– Asunnottomuuden juurisyitä ovat väestönkasvu ja kaupungistuminen eli muutto kasvukeskuksiin, talouden suhdannevaihtelut sekä suuret tuloerot.
Lohikosken mukaan asuntojen kysyntä ylittää kasvukeskuksissa tarjonnan, jolloin asuntojen hinnat ja vuokrat kasvavat.
– Heikoimmassa taloudellisessa ja sosiaalisessa asemassa olevien riski joutua asunnottomaksi kasvaa.
Yksilötasolla asunnottomuutta voivat aiheuttaa köyhyys, päihde- ja mielenterveysongelmat, sosiaalisten resurssien vähäisyys sekä muutokset elämäntilanteessa kuten sairaus, ero ja työttömyys.
Mikä sinua huolestuttaa eniten asunnottomuudessa? Ovatko jotkut ryhmät erityisen haavoittuvassa asemassa?
– Riski jäädä asunnottomaksi on suurin pienituloisilla, maahanmuuttajataustaisilla sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivillä. Kasvukeskuksissa korkeat vuokrat ja pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista tuottavat asunnottomuutta. Korkea vuokra voi yksinään johtaa siihen, että joka kuukausi osa vuokrasta jää maksamatta, mikä lopulta johtaa asunnon menettämiseen.
– Suomessa oli viime vuonna yli 1 200 yksinelävää asunnotonta naista. Asunnottomien naisten todellisen määrän oletetaan olevan huomattavasti suurempi, sillä piiloasunnottomuus on yleistä erityisesti juuri naisten keskuudessa.
Asunnottomat Naiset jäävät varjoon
Lohikosken mukaan asunnottomuutta kokeneet naiset ovat jääneet usein julkiselta keskustelulta piiloon, asunnottoman stereotypia on ikääntyvä päihdeongelmainen mies.
– Naisten asunnottomuuden parissa työskentelevät nostavat esiin teemoja, kuten pelon, väkivallan ja hyväksikäytön jatkuvan uhkan. Häpeä ja stigmat koskevat toki muitakin asunnottomia, mutta korostuvat erityisesti naisilla.
Asunnottomat naiset käyvätkin monenlaista taistelua tilanteessaan: palvelujen ja avun saamiseksi, itsemääräämisoikeuden ja ruumiillisen koskemattomuuden säilyttämiseksi, perhesuhteiden säilyttämiseksi ja näkyväksi tulemiseksi.
Pia Lohikoski, miten kotikaupungissasi Keravalla asunnottomuus näkyy? Vai onko asunnottomuus jo hoidettu?
– Näkyy asunnottomuus Keravalla toki, kuten muissakin kasvavissa radan varren kaupungeissa. Asunnottomia autetaan Keravalla mm. valtuustoaloitteeni jälkeen perustetussa ensisuojassa. Lisäksi heitä autetaan hauraassa asemassa olevia kohtaavassa Hannu ja Kerttu ry:n Polku-projektissa.
Hallitus luvannut poistaa asunnottomuuden
Miten todennäköisenä pidät, että asunnottomuus saadaan hallitusohjelman mukaisesti poistettua kahdessa vaalikaudessa eli vuoteen 2027 mennessä?
– Toivon, että saamme aikaan riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja ja myös riittävän konkreettisen, toimivan sekä kunnianhimoisen asunnottomuusohjelman. Näin on linjattu hallitusohjelmassa, kuten myös siitä, että teemme asumisneuvonnasta lakisääteistä.
– Odotan innolla, että saamme eduskuntaan toivottavasti mahdollisimman pian ympäristöministeriöstä konkreettisia lakiesityksiä ja toimenpiteitä, sanoo Lohikoski.
uutiskirje 
