Opetusministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson esittää toimia lasten varhaiskasvatuksen osallistumisasteen parantamiseksi ja aikuisten työllisyysasteen kasvattamiseksi. Anderssonin mukaan kotihoidontuen sisarkorotuksen poistaminen yli 3-vuotiailta samalla, kun varhaiskasvatusmaksuja alennetaan, lisäisi sekä osallistumista varhaiskasvatukseen että työllisyyttä.
Andersson puhui asiasta Ylen Ykkösaamussa lauantaina.
– Kotihoidontuen sisarkorotus on osasyy varhaiskasvatuksen matalalle osallistumisasteelle, kun taas sen poistaminen toisi lisää lapsia varhaiskasvatuksen piiriin, Andersson sanoi.
Varhaiskasvatuksessa luodaan perusta lapsen myöhemmälle oppimiselle.
– Maksujen alentaminen kasvattaisi osaltaan työllisyyttä.
Tasaa oppimiseroja
Anderssonin mukaan varhaiskasvatuksen osallistumisasteen kasvattaminen on tärkeää, jotta hallituksen tavoite Suomen osaamistason nostamisesta toteutuu.
– Varhaiskasvatuksessa luodaan perusta lapsen myöhemmälle oppimiselle, hän sanoi.
– Se myös tasaa tehokkaasti perhetaustasta johtuvia oppimiseroja. Tällä hetkellä suomalainen lapsi pääsee varhaiskasvatukseen eurooppalaista kaveriaan epätodennäköisemmin ja olemme merkittävästi muita Pohjoismaita jäljessä osallistumisessa. Tähän täytyy saada muutos.
Hallitusohjelmassa toisin
Toisen hallituspuolueen eli keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Petri Honkonen torjui Anderssonin ehdotuksen saman tien tiedotteessaan. Hän muistutti siitä, että hallitusohjelmassa on sovittu kotihoidontuen jatkuvan nykymuotoisena.
– Tästä pidetään kiinni. Nyt voimavarat olisi laitettava yhdessä sellaisen perhevapaauudistuksen tekemiseen, joka on perheille parannus, ei heikennys. Perheillä on myös tulevaisuudessa oltava vapaus itse valita, miten lastenhoidon järjestävät.
Honkonen myös huomautti, että hallitusohjelmassa on sovittu selvitettävän mahdollisuus maksaa etuus suoraan lasta hoitavalle isovanhemmalle.
Tasa-arvorahaa peruskouluun
Andersson korosti Ylen Ykkösaamussa myös peruskoulun merkitystä tasa-arvoa lisäävänä hyvinvointivaltion kivijalkana.
Hänen mukaansa peruskouluun panostaminen on päässyt viime vuosina unohtumaan, mutta tilanteeseen ollaan saamassa muutos. Samalla suunnataan merkittävää rahoitusta perhetaustasta ja alueellisista eroista johtuvien oppimistulosten tasaamiseen tasa-arvorahan muodossa.
– Me panostamme voimakkaasti peruskoulun laatuun ja tulevaisuuteen, hän lupasi.
– Aloitamme 180 miljoonan euron laatu- ja tasa-arvo ohjelman, jonka osana jaamme tasa-arvorahaa suomalaisille peruskouluille.
Anderssonin mukaan tasa-arvoraha tukee peruskoulun vahvuuksia.
– Tasa-arvorahalla vahvistamme sitä, mikä suomalaisessa peruskoulussa on kaikkein arvokkainta, yhtäläistä oikeutta oppia vahvat perustaidot. Aivan jokaisen lapsen on saatava peruskoulusta vahvat taidot sekä opintoihin että elämään, Andersson sanoi.
Andersson arvioi, että tasa-arvoraha vastaa erityisen tehokkaasti perhetaustasta johtuviin oppimiseroihin. Tavoitteena on vahvistaa Suomen osaamistasoa ja taata tasa-arvoinen mahdollisuus oppimiseen.
– Emme saa jättää oman onnensa nojaan esimerkiksi lapsia, jotka eivät saa tukea oppimiseen kotoaan. Heidän kohdallaan tasa-arvotoimet ovat erityisen vaikuttavia.
uutiskirje 
