Tämä käy ilmi Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Työeläkevakuuttajat Telan tutkimusraportista.
Tutkimuksessa Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijat Ohto Kanninen ja Terhi Ravaska tarkastelevat eläkejärjestelmään tehtyjen muutosten vaikutusta ihmisten eläköitymiseen vuoden 2005 eläkeuudistuksen yhteydessä. Tutkimuksessa käytettiin Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen aineistoja.
Vuoden 2005 uudistuksessa pyrittiin nostamaan eläköitymisikää joustavalla 63-68 vuoden eläkeiällä. Ennen uudistusta lakisääteinen eläkeikä oli 65, mutta yleisin todellinen eläkkeellesiirtymisen ikä 60. Uudistuksessa työssä jatkamista kannustettiin korkeammalla karttumaprosentilla. Vanhuuseläkkeen osalta uudistus vaikutti karttumiin, kuukausieläkkeeseen ja eläkeikään.
– Tutkimus osoittaa, että lakisääteisen eläkeiän muutoksilla on selvästi suurempi vaikutus eläköitymispäätöksiin kuin realistisilla taloudellisten kannustimien muutoksilla. Eläkeiän muutos lisäsi työeläkkeelle eläköitymistä noin 40 prosenttiyksikköä vanhuuseläkkeen alarajassa, kertoo tutkimuskoordinaattori Ohto Kanninen.
Vanhuuseläkkeen alaraja laski vuoden 2005 uudistuksessa 65:stä 63 ikävuoteen.
Uudesta eläkeiästä tulee nopeasti uusi normi
Tutkimuksessa havaittiin, että kannustinmuutokset vaikuttivat odotetusti. Korkeampi karttumaprosentti kannusti jatkamaan työssä pidempään. Toisaalta, korkeampi työhistorian aikana karttunut eläke kannusti myös eläköitymään aiemmin. Taloudellisten kannustimien merkitys ihmisten eläköitymispäätöksissä oli kuitenkin yllättävän vähäinen eläkeikään verrattuna. Myöskään osa-aikaeläke ei tutkimuksen perusteella pidentänyt työuria merkittävästi.
– Kun eläkeikää muutetaan, siitä tulee nopeasti normi, jota ihmiset seuraavat, toteaa Kanninen.
Kun väestö ikääntyy ja elää yhä pitempään, tarvitaan myös yhä pitempiä työuria. Tutkimus osoittaa, että eläkeiän nostaminen on vaikuttavin keino.
– Väestön ikääntyminen on koko Euroopan yhteinen haaste. Asia on vahvasti myös uuden komission agendalla. Komissio on jo pitkään kiinnittänyt huomiota eläkeikien nostamiseen ja sitomiseen elinajanodotteeseen eläkejärjestelmiä kehitettäessä. Suomessa tämä tehtiin vuoden 2017 uudistuksessa. Alin eläkeikä nousi ja nousee edelleen kiinnittyen elinajanodotteisiin, toteaa Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.
Kannisen mukaan eläkeiän alarajan nostolla todennäköisesti saataisiin pidennettyä työuria edelleen, mutta vielä ei tiedetä riittävästi eläkeiän noston vaikutuksista hyvinvointiin.
– Hyvinvointia, hyvää vanhuutta ja yhteiskunnan parantamista ei kuitenkaan pidä unohtaa näissä päätöksissä, toteaa Kanninen.
uutiskirje 