Jälleen yksi suuri askel hyvinvointitalouden pitkässä marssissa on näin otettu, iloitsivat SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas ja erityisasiantuntija Kaarina Tamminiemi tänään torstaina iltapäivällä.
Yksi askel hyvinvointitalouden pitkässä marssissa on otettu, kun #EPSCO -ministerineuvosto hyväksyi tänään kokouksessaan #hyvinvointitalous-päätelmät. @SOSTE10 ja #sote-#järjestöt ovat edistäneet teemaa kohta vuosikymmenen ajan.
Tässä ajatuksiamme:https://t.co/J8UyTNC41y
— Jussi Ahokas (@ahokasjaj) October 24, 2019
Hyvinvointitalous on Suomen EU-puheenjohtajuuskauden kärkiteema sosiaali- ja terveyssektorilla. Torstaina EU:n ministerineuvosto hyväksyi sen päätelmät Luxemburgissa sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen ja työministeri Timo Harakan johtaessa puhetta kokouksessa.
BKT ei kerro hyvinvoinnista
Hyvinvointitalous mullistaa käsityksen siitä, että yhteiskunnallisen kehityksen mittarina voisi toimia vain bruttokansantuote.
OECD määrittelee hyvinvointitalouden taloudeksi, jolla laajennetaan ihmisten mahdollisuuksia parantaa sosiaalista asemaansa ja elämänlaatuaan niillä osa-alueilla, jotka ovat heille kaikkein tärkeimpiä, varmistetaan, että nämä mahdollisuudet johtavat hyvinvointituloksiin kaikissa väestöryhmissä, myös alimmissa tuloluokissa, vähennetään eriarvoisuutta ja varmistetaan ympäristön ja yhteiskunnan kestävyys.
Suomessa SOSTE on pitänyt hyvinvointitaloutta esillä lähes kymmenen vuotta, joten järjestön asiantuntijoiden ilon eurooppalaisesta läpimurrosta ymmärtää.
SOSTEn määritelmän mukaan hyvinvointitalous on yhteiskunnan alue, jossa toimitaan hyvinvoinnin lisäämisen ja hyvän elämän edellytysten vahvistamisen lähtökohdista. Päämäärä on yhdessä tehty hyvä elämä kaikille. Hyvinvointiin investoidaan ja kaikki pidetään mukana.
”Hyvinvointitalouden voima syntyy yhteisestä halusta luoda maailmaa, jossa meillä kaikilla on hyvä elää ja olla. Hyvinvointitalous on tulevaisuuden talousmalli, jota yhdessä tavoittelemme.”
Varoja hyvinvoinnin edistämiseen
Suomen esittämissä päätelmissä nostetaan esiin se, että kansalaisten hyvinvointi on EU:n perussopimuksenkin mukaan yksi EU:n keskeisistä tavoitteista. Lisäksi päätelmissä muistutetaan siitä, että ihmisten hyvinvointi on tärkeää myös talouskasvun sekä julkisen talouden ja yhteiskunnallisen vakauden kannalta.
”Hyvinvointitaloudessa julkisia varoja kohdennetaan ihmisten hyvinvoinnin parantamiseen. Hyvinvoivat ihmiset sairastavat vähemmän, tekevät töitä, ovat innovatiivisia ja tuottavia ja maksavat veroja”, asiakirjassa todetaan.
Ahokas ja Tamminiemi kirjoittavat SOSTEn blogissa, että järjestön näkökulmasta päätelmien viesti on oikeansuuntainen. Erityisesti hyvinvointi-investointien korostaminen kestävän eurooppalaisen yhteiskunnan rakentamisessa on tärkeää.
”Käsitteillä muutetaan maailmaa”
Nyt kun päätelmät on hyväksytty ministerineuvostossa, ne pitäisi muuttaa myös EU:n politiikaksi. Yksi keino tähän voisi olla jäsenvaltioiden talouspolitiikkaa ohjaavan eurooppalaisen ohjausjakson uudistaminen talouspolitiikan ohjauksesta laajemmin yhteiskuntapolitiikan ohjaamiseen, ehdottavat Ahokas ja Tamminiemi.
”Jatkossa sekä ohjausjakson että EU-rahastojen ohjauksen keskiöön tulisi nostaa myös kestävän kehityksen tavoitteet. Hyvinvointitalouden päämääriä tulisi tukea rohkeammin myös EU-lainsäädännön avulla.”
Kattava johdatus hyvinvointitalouteen on SOSTEn vuonna 2014 julkaisema kirja Hyvinvointitalous. Käsitteillä luodaan todellisuuden tulkintoja ja muutetaan maailmaa, sen johtopäätöksissä todetaan. Viisi vuotta myöhemmin kirjan visiot alkavat muuttua todeksi.
uutiskirje 
