Suomen somalialaiset nuoret kertovat: ”Kulttuurien yhdistäminen oli vaikeaa teini-iässä”

Tuoreen kirjan nimi Muualla suomalainen, Suomessa somali kiteyttää sen, mitä kolme somalialaistaustaista nuorta haluavat kertoa haastatteluteoksessaan.

Kirjalle on selkeästi tarvetta. Julkaisutilaisuudessa Itäkeskuksessa Stoan sali oli tupaten täynnä.

– Luulimme, että tänne tulee viisi ihmistä. Mutta tuntia ennen tilaisuuden alkua oli jo viisi, Adam Abdi Adam sanoi.

Kirjaan on haastateltu 19:ää somalialaistaustaista nuorta. Lisäksi kirjailijat kertovat omat tarinansa.

Yksi kirjoittajista, Jamila Mohamud, kuten useimmat haastatellut, sanoo, että kummassakin kulttuurissa, suomalaisessa ja somalialaisessa, on hyvät puolensa. Kun koulut on käyty ja opiskeltu ammattiin Suomessa, yhteiskunta on hyvin tuttu. Kun puhutaan täydellistä suomea, ei varsinaisesti ole tarvetta kotoutua.

Mohamud toteaa, ettei koskaan tiedä, mitä vastaisi, kun häneltä kysytään, kokeeko hän olevansa suomalainen. Hän muistuttaa, että hänellä on kasvatus kahteen kulttuuriin.

– Se on jo itsessään rikkaus.

Lisäksi on kolmas kulttuuri, jossa nämä nuoret ovat kasvaneet ja elävät. Se on kulttuuri, jossa on puolia kummastakin.

He puhuvat kultaisesta keskitiestä.

– Kulttuurien yhdistäminen oli vaikeaa teini-iässä, kun etsi itseään, Mohamud sanoo.

Hän syntyi Somaliassa ja kasvoi Vuosaaressa ison perheen esikoisena.

– Oli ehkä identiteettikriisiä ja tuli kahden kulttuurin yhteentörmäys. Mietitään, miten sopeutuu toiseen kulttuuriin ilman, että jättää omaa kulttuuria.

Koulutus ja vapaus valita parasta

Mohamud haluaa säilyttää somalialaisesta kulttuurista uskontonsa. Hän on muslimi.

– Se on minulle tosi tärkeää. Sen avulla pysyn omana itsenäni, ja pystyn pukeutumaan, kuten itse haluan, ilman että kukaan tuomitsee minua, hän sanoo.

Suomalaisessa kulttuurissa hän arvostaa koulutusta ja vapautta.

– On esimerkiksi vapaus opiskella sitä, mitä itse haluaa. Ja pääsee hyviin työpaikkoihin, hän tarkentaa.

Hän haluaa käydä töissä ja luoda uraa. Hän opiskeli insinööriksi ja on töissä Swecolla.

– Olen miesvaltaisella alalla. Silti kukaan ei ajattele, että minusta ei olisi siihen, hän sanoo.

– Suomessa pystyy olemaan oma itsensä erilaisissa ympäristössä.

Rajoja rikkomaan

Lapsena Mohamud halusi kirjailijaksi.

– Taidan nyt jo vähän olla kirjailija, hän hymyilee.

– Harrastuksena aion aina kirjoittaa jotain.

Hän haluaa tuoda somalialaistaustaisten naisten ääntä kuuluviin. Nyt julkaistuun kirjaan ei ollut helppo löytää tyttöjä haastateltaviksi.

– Naistenkin ääntä pitää kuulla enemmän. Meidän kulttuurissa tytöt päätyvät helposti hoitoalalle. Sitä tarjotaan melkein kaikille, Mohamud sanoo.

Suomessa on mahdollisuus toteuttaa itseään.

Hän on usein ollut ainoa somalialaistaustainen tyttö teknisellä alalla. Sille löytäminen ei ollut aivan yksinkertaista, ja lukion aikana Mohamud masentui.

– Masennus on meille tabu, joten en osannut hakeutua hoitoon, hän kirjoittaa kirjassa.

Hän piti välivuoden ja vähitellen löysi oman alansa.

– Toivonkin, että tyttöjä lähtisi myös muille aloille kuin hoitoalalle.

Hän kehottaa muita tyttöjä pyrkimään toteuttamaan omat haaveensa.

– Suomessa on mahdollisuus toteuttaa itseään. Ei tarvitse arastella sitä, että on somalitaustainen tummaihoinen huivipäinen tyttö, vaan pitää rohkeasti uskaltaa ottaa oma askel. Itse yritän rikkoa rajoja ja osoittaa, että pystyy mihin vain. Tausta ei ole esteenä.

23-vuotias Mohamud oli kirjan julkistustilaisuudessa viimeisillään raskaana. Hän meni naimisiin jo 17-vuotiaana, vaikka oli suunnitellut, että ei tee niin. Somalialaisessa kulttuurissa naisen odotetaan hankkivan lapsia heti naimisiin mentyään. Se on ollut iso asia, jossa hän on valinnut toisin. Esikoinen syntyy vasta kuusi vuotta häiden jälkeen.

– Olihan se painostus hiukan ahdistavaa, kun oli juuri mennyt naimisiin. Mutta minä ja puolisoni tiesimme hankkivamme lapsia vasta, kun olemme opiskelleet ja tehneet jonkin verran töitä.