Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä kertoi lopettavansa ensi vuonna ei-lakisääteisten toimintojen joukossa myös järjestöavustukset. Toimet liittyvät kuntayhtymän talouden tasapainottamisohjelmaan 2019–2023. Samansuuntaisia uutisia kuuluu muualtakin Suomesta.
– Samaan aikaan kun kuntien peruspalvelut odottavat vahvistamistoimia, kuntien pitäisi menestyä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistehtävässä. Kun kansallisen tason sote-ratkaisut viipyvät, sote-menot jatkavat kasvuaan. Sote-järjestöjen kunta-avustuksille tämä voi tietää kylmää kyytiä, arvioi johtaja Anne Knaapi SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:stä.
Sekä ehkäisevä työ että terveyden edistäminen ovat kunnissa pitkälti järjestöjen varassa. Järjestöt tarjoavat esimerkiksi vertaistoimintaa haastavissa elämäntilanteessa oleville ihmisille, kuten pitkäaikaissairaille ja vammaisille sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujille. Järjestöt tarjoavat kuntalaisille myös lähiyhteisöjä, jotka ehkäisevät yksinäisyyttä ja järjestävät mielekästä toimintaa esimerkiksi vanhuksille ja lapsiperheille. Siksi eri puolilta Suomea kantautuvat uutiset kunta-avustusten leikkaussuunnitelmista herättävät huolta. Pienikin avustus voi Knaapin mukaan olla ratkaisevan tärkeä järjestön toiminnalle .
Painopistettä ei ole helppo siirtää ennalta ehkäisyyn ja peruspalveluiden vahvistamiseen. Kuitenkin sote-johto arvioi jo edellisen hallituksen sote-valmistelun aikaan Sosiaalibarometrin 2019 mukaan, että painopisteen siirto on ehdottoman tärkeää soten tavoitteiden saavuttamiselle. Tilanne ei ole muuttunut.
– Järjestöt tarjoavat painopisteen siirtoon vipuvartta, jolle ei kunnissa ole tarjolla yhtä voimakasta ja vaikuttavaa vaihtoehtoa. Jos järjestöjen avustuksia lyhytnäköisesti leikataan, se kostautuu kunnille tulevina vuosina entistä suurempina sote-kustannuksina, Knaapi varoittaa.
Avustus keskimäärin 650 euroa per sote-järjestö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton kanssa kuntajohdolta joka toinen vuosi tietoa siitä, miten ja millä resursseilla kunnat edistävät terveyttä ja hyvinvointia (hyte). Vastikään valmistuneesta selvityksestä käy ilmi, että kuntien hyte-työ on systematisoitumassa. Hyvinvointikoordinaattori löytyy 83 %:ssa kuntia. Kunnilta kysyttiin samalla myös järjestöavustuksista. Kävi ilmi, että niiden määrä vaihteli kunnittain suuresti nollan ja sadan euron välillä asukasta kohden. Järjestöille oli myönnetty perustoimintaan avustusta keskimäärin 9,1 euroa per asukas.
Järjestöbarometri 2018:n mukaan noin puolet sosiaali- ja terveysalan paikallisyhdistyksistä saa kunnalta toiminta-avustusta. Vuonna 2017 avustus oli keskimäärin 650 euroa per yhdistys.
Liikkumavaraa kuntiin
Kuntaliitto esitti huolensa kuntien talouskehityksestä jo alkuvuodesta, kun vuoden 2018 tilinpäätöstietojen mukaan kaksi kolmasosaa kunnista teki negatiivisen tuloksen.
Ratkaisua kuntien ahdinkoon olisi Knaapin mukaan syytä hakea valtakunnallisesti.
– Yksi ratkaisu olisi synnyttää kuntien tehtäviin ja velvoitteisiin liikkumavaraa, kunhan peruspalvelut olisivat kaikkien asukkaiden ulottuvilla, Knaapi ehdottaa.
Toimiva työn- ja vastuunjako kuntien ja järjestöjen kesken vapauttaisi niin kunnat kuin järjestöt käyttämään omaa osaamistaan. Resurssiviisas kunta huolehtii siitä, että järjestöillä on mahdollisuus tehdä työtään kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja kunnan peruspalvelujen tueksi.
uutiskirje 
