Tuore Akava Worksin luottamusmiesbarometri kertoo, että paikallisen sopimisen mahdollisuutta on käytetty 89 prosentissa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n luottamusmiesten työpaikoista ja 82 prosentissa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn luottamusmiesten työpaikoista. Akava, JUKO ja YTN korostavat, että selkeä kehittämiskohde on luottamusmiesten tiedonsaanti.
Barometrin mukaan vain noin 30 prosenttia luottamusmiehistä saa säännöllisesti tai satunnaisesti tietoja edustamiensa henkilöiden ansiokehityksestä, palkkatasosta ja palkkaryhmästä tai vaativuusluokasta. Noin 40 prosenttia luottamusmiehistä saa tiedot, jos niitä pyytää ja loput noin 30 prosenttia ei saa tietoja ollenkaan.
Luottamusta ja tietoa tarvitaan
– Paikallinen sopiminen rakentuu lainsäädännön ja työehtosopimusten asettamiin puitteisiin, mutta tämän rinnalle tarvitaan luottamusta osapuolten kesken. Sitä edistää aito vuorovaikutus ja tiedonsaanti, jotka ovat suomalaisen sopimisen heikkouksia verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Paikallisen sopimisen kehittäminen vaatii aikaa, keskustelua ja yhteistyötä, toteaa työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko Akavasta.
– Kaikissa ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksessa on varsin laajat mahdolliset sopia asioista toisin. Sopimuskirjaukset eivät ole esteenä, joten paikallinen sopiminen edistyy, kunhan siihen on molemmin puolin aito tarve, tahto ja taito, toteaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki.
– Sopimuksissamme on erittäin laajat paikallisen sopimisen mahdollisuudet. Niissä tilanteissa, kun paikallista sopimista ei ole käytetty, sitä näyttää estävän useammin työnantajan näkemys tai muu syy kuin työntekijöiden toive. Paikallisen sopimisen onnistuminen edellyttää, että luottamusmiehet saavat työnantajilta riittävästi asiaan liittyvää tietoa, luonnehtii Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren luonnehtii.
Säännöllinen tiedonsaanti olisi tärkeää
Luottamusmiesbarometrin tulokset antavat viitteitä, että luottamusmiesten tiedonsaantioikeus ei toimi niin kuin sen pitäisi.
– Käsityksemme mukaan tiedonsaannin puutteet heijastuvat olennaisesti työpaikan ongelmatilanteisiin. Noin 30 prosenttia luottamusmiehistämme saa tietoa työpaikan taloudellisista näkymistä tai niiden kehittymisestä nimenomaisesti pyytäessään tai satunnaisesti. Erityisesti nyt, kun yhteistoimintaneuvottelut kunnissa ja kuntayhtymissä ovat yleistyneet, säännöllinen tiedonsaanti olisi tärkeää. Tiedonsaantia tulee tehostaa, Löfgren vaatii.
Akava Worksin luottamusmiesbarometri kartoitti keväällä 2019 muun muassa henkilöstöedustusta yritysten hallinnossa, paikallista sopimista ja henkilöstöedustajan tiedonsaantia sekä sopimusongelmia työpaikoilla.
uutiskirje 