KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Kuinka monta poliittista vankia istuu Venäjällä?

Mies muisteli vainojen uhreja muistomerkillä Moskovassa lokakuun 30. päivänä, joka on epävirallinen poliittisen sorron muistopäivä.

Mies muisteli vainojen uhreja muistomerkillä Moskovassa lokakuun 30. päivänä, joka on epävirallinen poliittisen sorron muistopäivä. Kuva: Lehtikuva/Kirill Kudryavtsev

Poliittisista vangeista listaa pitävä Memorial-järjestö on leimattu ”ulkomaiseksi agentiksi”.

Antti Rautiainen
17.11.2019 10.00

Venäjän poliittisten vankien laskeminen on haasteellista. Jos virkamiehet ryöstävät itselleen yrityksen ja heittävät sen pomot vankilaan, ovatko nämä vangit poliittisia? Ovatko terrori-iskuja tehneet poliittisia vankeja? Tai uskovaiset joita politiikka ei kiinnosta?

Memorial julkaisi listan poliittisina pitämistään vangeista 30. lokakuuta, joka on epävirallinen Neuvostoliiton poliittisen sorron muistopäivä. Samana päivänä alkoi vuosien 1937–1938 suuri terrori. Toisinajattelijat järjestivät muistopäivänä nälkälakkoja vankileireillä 1970-luvulta alkaen. Memorial perustettiin alunperin sorron muistoa vaalivaksi järjestöksi, mutta uudet vainot työllistävät sitä yhä enemmän

Memorialin listalla oli kaikkiaan 305 poliittista vankia. Viime vuonna listalla oli 195 nimeä ja toissa vuonna 117. Parissa viikossa lista on kasvanut yhdeksällä.

Tämänhetkisistä vangeista 262 kuuluu kiellettyihin uskonnollisiin ryhmiin, suurin osa kiellettyyn Hizb ut-Tahrir -islamistipuolueeseen. Vuonna 1953 perustettu Hizb ut-Tahrir on vanhimpia panislamistisia liikkeitä. Puolue on kielletty esimerkiksi Venäjällä ja Saksassa, mutta se toimii laillisesti esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Pohjoismaissa. Se ei ole tiettävästi koskaan tehnyt terrori-iskuja tai muuta väkivaltaa.

Uskonnollisten vankien listalla loput ovat pääosin muita islamisteja, lisäksi listalla on muutamia kymmeniä Jehovan todistajia ja muutama skientologi. Memorialin erillisellä, poliittisesti vainottujen Jehovan todistajien listalla on kaikkiaan 206 nimeä. Heistä suurin osa odottaa tuomiota kotiarestissa tai matkustuskiellossa.

Ei-uskonnollisia poliittisia vankeja on 52. Joukossa on Moskovan alkusyksyn paikallisvaalien väärinkäytöksiä vastaan protestoineita, öljy-yhtiö Jukosin turvallisuuspäällikkö, anarkistit Viktor Filinkov, Juli Bojaršinov ja Azat Miftahov, historioitsija Juri Dmitriev, vakoilusta epämääräisin perustein tuomittuja, demokratia-aktivisti Anastasia Ševtšenko, Maksim Smyšljaev jota syytetään ”RAF:n neljänteen sukupolveen osallistumisesta”, venäläisiä ja ukrainalaisia nationalisteja, Ingušetian rajansiirron vastustajia, toimittajia, vähemmistökansa-aktivisteja ja yksi asukasaktivisti.

Lisäksi Memorial listaa 115 vankia, jotka ovat ”todennäköisesti poliittisia vankeja”, mutta joiden tapauksia järjestö ei ole ehtinyt kunnolla tutkia, tai jotka ovat mahdollisesti käyttäneet väkivaltaa.

Venäjän poliittisten vankien kirjo on siis laaja, ja määrä kasvaa nopeasti. Mutta voi olla, ettei listalla kohta ole ylläpitäjää. Memorial-järjestö on liitetty Venäjällä ”ulkomaisten agenttien” listaan, ja sen on muistutettava tästä jopa jokaisessa Facebook-päivityksessä.

Jokaisesta laiminlyönnistä annetaan noin 5 000 euron sakko. Voi olla, että toistuvat sakot johtavat Memorialin kieltämiseen. Marraskuun alussa kiellettiin samoin perustein toinen tunnettu ihmisoikeusjärjestö, Ihmisoikeuksien puolesta. Sitä johtaa Lev Ponomarev, joka on myös yksi Memorialin perustajista.

Kirjoittaja on matematiikan maisteri Venäjän kansojenvälisen ystävyyden yliopistosta.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään