Vasemmistossa haalariduunari ymmärtää ympäristöarvojen päälle

Vasemmistoliiton tuore kolmas varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi mielletään ammattiyhdistysliikkeen edustajaksi vasemmistoliiton johdossa.

– Näen, että olen työntekijöiden, palkansaajien ja heidän perheidensä edustaja, hän täsmentää.

37-vuotias pyhäjärveläinen kolmannen polven kaivoslainen on toiminut viime vuodet pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna Pyhäsalmen kaivoksella.

– Totta kai tuon mukanani ammattiyhdistysosaamiseni ja tietotaitoni, hän sanoo.

– Näen myös, että minulla on annettavaa vasemmistoliitolle siinä, miten puolue voi tehdä politiikkaa, joka käy käsi kädessä palkansaajan toimeentulon parantamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Hän toteaa, että erityisesti puolueen ollessa hallituksessa vahva puoluepolitiikka yhdessä vakuuttavan ay-politiikan kanssa pitävät huolen siitä, että ihminen tulee toimeen työllään.

– Ihmisethän ovat palkkatöissä voidakseen elättää itsensä ja perheensä, hän sanoo.

– Kun menet kaupan kassalle, joudut ajattelemaan rahapussin kautta, miten elän ja mitä ostan. Työllä on tultava toimeen.

Parasta mitä on tarjolla

Jussinniemi muistuttaa siitä, että suomalaisen sopimusyhteiskunnan yksi kivijalka on se, että työmarkkinajärjestöt niin työntekijä- kuin työnantajapuolella hoitavat oman osansa. Hän puhuu kolmikantaisen sopimisen puolesta.

– Sen pitää olla edelleen kunniassa, että päästään sopimalla hyviin tuloksiin, hän painottaa.

– Ainutlaatuinen sopimusjärjestelmämme on vahvuus. Koska kuitenkin olemme yksi vakaimmista yhteiskunnista maailmassa ja Euroopassa, miksi järjestelmää lähdettäisiin särkemään?

Jussinniemi arvioi, että vasemmistoliiton linja työn ja toimeentulon suhteen on parasta, mitä suomalaisilla puolueilla on tällä hetkellä tarjota.

– Teot puhuvat puolestaan. Vasemmistoliitto oli ainoa puolue, joka esimerkiksi vastusti kikysopimusta. Myös ammattiyhdistysliikkeessä vasemmistotaustaiset toimijat vastustivat sitä, hän sanoo.

Lisäksi hän muistuttaa siitä, että aktiivimallin purkamisessa vasemmistoliitto on ollut aktiivinen.

– On selvää, että se auttaa niitä, jotka olivat sen suhteen heikoimmassa asemassa. Varsinkin harvaan asutuilla alueilla ihminen on entistä heikommassa asemassa aktiivimallin vuoksi. Ihminen joutuu miettimään, miten selviää taloudellisesti sen sijaan, että voisi miettiä, miten pääsee töihin.

Yksi koulutetuimmista kansoista

Jussinniemi uskoo, että vasemmistoliitolla on annettavaa myös keskusteluun vuosityöajan lyhentämiseen sekä työn sisällön ja tuottavuuden parantamiseen.

– Se, mitä tehdään työssä kahdeksan tunnin aikana, on keskeistä, olipa ala mikä tahansa, hän sanoo.

– Myös se vaatii panostamme, miten tulevaisuudessa erityisesti teollisuutta ohjataan siihen, että sen kannattaa investoida Suomeen ja pitää kilpailukykymme investointien kautta maailman huipulla.

Ihmisethän ovat palkkatöissä voidakseen elättää itsensä ja perheensä.Teollisuus on ihmisiä ja yhteiskuntaa varten.

Jussinniemi uskoo, että se onnistuu.

– Olemme yksi maailman teknologisesti edistyneimmistä maista ja yksi maailman parhaiten koulutetuista kansoista. Siksi Suomi on yhä kilpailukykyinen, hän sanoo ja nostaa esimerkiksi paljon hiilidioksidipäästöjä tuottavan terästeollisuuden, jossa Suomessa jo nyt ollaan siirtymässä yhä vähemmän päästöjä tuottavaan teknologiaan.

Jussinniemi puhui viikonvaihteen puoluekokouksessa siitä, että teollisuudella on velvollisuutensa ympäristökysymyksissä.

– Teollisuus on ihmisiä ja yhteiskuntaa varten. Tämä tuntuu kapitalistisessa ajattelussa vähän unohtuvan. Teollisuus ei tuota tuotteita vain siksi, että se on teollisuutta, vaan koska ihmiset tarvitsevat niitä, hän muistuttaa.

– Näin yhteiskunta ja ekonomia rakentuvat. Niitä tulee säädellä oikein, eikä alistua siihen, että suurilla pääomilla hallitaan ihmisiä ja yhteiskuntaa. Pitää lähteä siitä, että ihminen pystyy tulemaan toimeen ilman tuhoutumisen pelkoa.