KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Talous

Työllisyysvaikutusten arvioinnissa jää paljon huomioimatta – ”Valtavirtaisen taloustieteen menetelmät ovat aika puutteelliset”

Työllisyysvaikutusten laskentakehikoilla voidaan päästä absurdeihin lukuihin, sanoo Patrizio Lainà. Jonkun päätöksen voidaan arvioida tuoda paljon työpaikkoja. Jos työttömyys sitten kasvaa, ero selitetään jollain muulla, hän selventää.

Työllisyysvaikutusten laskentakehikoilla voidaan päästä absurdeihin lukuihin, sanoo Patrizio Lainà. Jonkun päätöksen voidaan arvioida tuoda paljon työpaikkoja. Jos työttömyys sitten kasvaa, ero selitetään jollain muulla, hän selventää. Kuva: Antti Yrjönen

Hallituksen pitää pystyä näyttämään, että sen päätöksillä syntyy 30 000 työpaikkaa. Mutta miten ne oikein lasketaan, ja miksi laskutapa on hyvin ongelmallinen? STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà vastaa.

Jussi Virkkunen
27.11.2019 8.01

30 000 päätösperustaista työpaikkaa ensi elokuuhun mennessä. Tämän lupauksen pääministeri Antti Rinteen (sd.) johtama hallitus tulee löytämään monta kertaa vielä edestään. Päätösperustaisuus tarkoittaa, että hallituksen tulee pystyä osoittamaan sen toimien johtavan 30 000 työpaikan syntymiseen.

Ja tässä tullaan siihen, mikä tekee tilanteesta hallituksen kannalta myrkyllisen. Kun sen toimien työllisyysvaikutuksia arvioidaan, se tehdään vähintäänkin ongelmallisen laskentakehikon kautta.

– Käytännössä katsotaan, että jos veroja kevennetään tai sosiaaliturvaa leikataan, ihmiset menevät helpommin töihin, kun joutuu maksamaan vähemmän veroja tai sosiaaliturva on pienempää. Se on lähtökohta, miten valtiovarainministeriö laskee niitä, kertoo toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.

ILMOITUS
ILMOITUS
”Valtavirtaisen taloustieteen menetelmät ovat aika puutteelliset.”

Lainà pitää yhtenä suurimpana puutteena sitä, että laskentakehikko lähestyy työllisyysvaikutuksia pelkästään tarjonnan kautta. Eli siinä ajatellaan, että ihmiset kyllä hakeutuvat työpaikkoihin, kysymättä edes onko niitä tarjolla.

– Siinä ei yksinkertaisesti tunnisteta kysynnän roolia. Silloin helposti päädytään johtopäätöksiin, että pitää leikata sosiaaliturvaa, Lainà kuvaa.

Toinen suuri puute laskentamallissa on se, että taloudellisten kannustimien lisäksi siinä ei juuri huomioida muita toimenpiteitä. Esimerkiksi veronkevennysten oletetaan lisäävän työllisyyttä, mutta Lainàn mukaan monessa tutkimuksessa niiden vaikutuksen on havaittu olleen toinen.

– Empiirisissä tutkimuksissa veronalennuksilla on yksi toisensa jälkeen havaittu, ettei niillä juuri ole positiivisia työllisyysvaikutuksia.

Tästä huolimatta on pidetty kiinni ajattelusta, että veronkevennykset ja sosiaaliturvan leikkaukset johtavat automaattisesti parempaan työllisyyteen. Tämä puolestaan on vienyt valtaa demokraattisesti valituilta päättäjiltä.

– Sehän vaikuttaa älyttömästi, millaista politiikkaa voidaan harjoittaa. Siinä on ulkoistettu politiikkaa aika paljon valtiovarainministeriöön. Siellä virkamiehet päättävät, että lasketaanko tämä tai tuo työllisyysvaikutukseksi, Lainà sanoo.

Politiikan sijaan laskentapeliä

Lainà naurahtaakin, että hallituksen kirjaus on tehnyt työllisyyspolitiikasta laskentapeliä. Esimerkiksi vuodenvaihteessa kuopattavan aktiivimallin leikkurin arvioitiin alun perin synnyttävän 5 000–12 000 työpaikkaa. Tämä arvio perustui pitkälti siihen, että ihmiset työllistyvät, kun heiltä leikataan.

Samoin keskustelu opposition vaihtoehtobudjeteista johti kiistelyyn, kenen budjetti tuo ekonomistien kaavioiden perusteella eniten työpaikkoja. Koska kokoomus leikkasi eniten, nousi se voittajaksi.

Lainà huomauttaa, että työllisyyskeskustelussa korostuukin ekonomistien ylivalta. Samalla siinä näkyy hyvin myös valtiovarainministeriön valta, kun käytettävästä laskentakehikosta on päätetty. Hän uskoo, että osin kehikosta halutaan pitää kahdesta eri syystä.

– Tiedetään hyvin, että se tuottaa omalta näkökannalta edullista politiikkaa. Se on yksi.

– Toinen on yksinkertaisesti se, että valtavirtaisen taloustieteen menetelmät ovat aika puutteelliset. Tutkijoina monet haluavat tehdä jonkinlaisia laskelmia kuin myöntää rehellisemmin, että eivät pysty sanomaan asiasta kauheasti. Sitten tehdään sillä kehikolla, joka on tarjolla.

Muitakin tapoja on

Lainàn mukaan on muitakin tapoja laskea työllisyysvaikutuksia. Hän on itse esimerkiksi laskenut, kuinka paljon palkkatuella olisi mahdollista työllistää. Palkkatuen nostaminen pohjoismaiselle tasolle eli sen kolminkertaistaminen toisi välittömästi 36 000 uutta työllistä ja myöhemmin työllisyysvaikutus nousisi noin 44 000:een, Lainà on laskenut.

Tällaiset laskelmat eivät kuitenkaan kelpaa niin kutsutun taloustieteen valtavirran laskentakehikolle.

– Perusongelmana vain on taloustieteen peruslähtökohdat, että katsotaan miten taloudelliset kannustimet muuttuvat ja lasketaan siitä työllisyysvaikutukset.

– Palkkatuessa taloudelliset kannustimet eivät juuri muutu, siinä muutetaan työn kysyntää eli kuinka paljon työn kysyntä muuttuu. Se muuttuu tietysti positiiviseen suuntaan, kun palkkatukea myönnetään, Lainà kuvailee.

Jotta erilaisia työllisyysvaikutuslaskelmia voisi tehdä, tulisikin luopua nykyisen mallin perusoletuksesta.

– Se tarkoittaa, että tämä taloustieteilijän peruskehikko taloudellisista kannustimista pitää hylätä.

Hämmentävä soppa

Hallitus onkin melkoisen sopan kanssa tekemisissä. Se on linjannut, ettei sosiaaliturvaa tulla leikkaamaan ja samalla on todettu, että hallituksen toimien pitää johtaa työpaikkojen syntymiseen. Ja nämä työpaikat syntyvät puolestaan sellaisten laskelmien pohjalta, missä juuri leikkaukset antavat suurimman työllisyysvaikutuksen.

– Ainoa tapa, miten työllisyystavoite on tällä klassisella kehikolla saavutettavissa ilman leikkauksia, on roimat veronalennukset. Ja kuten sanoin aiemmin, näillä veronalennuksilla on havaittu empiirisissä tutkimuksissa yksi toisensa jälkeen, ettei niillä juuri ole positiivisia työllisyysvaikutuksia, Lainà kuvaa ongelmaa.

Esimerkiksi hallituksen koulutuspanostukset eivät laskentakehikon mukaan tule tuomaan työpaikkoja.

– Näitä on kyettävä arvioimaan jollain muulla kehikolla kuin tällä perinteisellä valtavirtaisella taloustieteen kehikolla, jossa katsotaan vain taloudellisia kannustimia.

Päätös on lopulta poliittinen, Lainà sanoo.

– Lopulta kyse on hallituksesta. Millaiset laskelmat he katsovat riittäviksi ja hyviksi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

On järjetöntä väittää verotusta varkaudeksi – ”Veropopulismi on varakkaiden eturyhmien tapa edistää omaa etuaan”

Talouskuri iskee takaisin Eurooppaan – ”Talouskuri on johtanut äärioikeistolaisten puolueiden kannatuksen lisääntymiseen”

Hallituksen finanssipoliittinen linja ei vastaa sen julkilausuttuja poliittisia tavoitteita, todetaan Uuden talousajattelun keskuksen raportissa.

Suomen veroaste on putoamassa selvästi muiden Pohjoismaiden alapuolelle – Onko pohjoismaisen hyvinvointimallin rahoittaminen enää mahdollista, kysyy ajatushautomo

Alkuvuodesta pankkeja kaatuili tiuhaan tahtiin – Ollaanko nyt matkalla kohti uutta finanssikriisiä?

Uusimmat

Olivier Norekin romaani talvisodasta järisyttää kerronnallaan.

Kollaa kestää vavahduttavammin kuin koskaan ennen Olivier Norekin suurenmoisessa romaanissa Talven soturit

Mielenilmaus Tarapoton kaupungissa, San Martínin alueella, keskisessä Amazonin sademetsässä.

Huumekauppa uhkaa Perun alkuperäiskansoja

UN Womenin toimitusjohtaja Sima Bahous vuoden 2025 kestävän kehityksen foorumin sivutapahtumassa, jossa käsiteltiin lainsäädäntöä ja sukupuolten tasa-arvoa.

Naisten oikeudet ottavat globaalisti takapakkia

Olivier Nkamhoua keräsi Montenegroa vastaan kymmenen pistettä ja kolme levypalloa.

Suomi puolusti Montenegron kumoon

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

 
02

VM:n laskelmissa Suomeen on syntynyt 90 000 uutta työpaikkaa, todellisuudessa työttömyysaste nousee koko ajan – ”On tämä kamalaa katsottavaa”

 
03

Hyvinvointialueet kituvat, sotebisnes kukoistaa

 
04

Samaan aikaan, kun köyhät pakotetaan kodeistaan: ”Rikkaiden veroalet rahoitetaan velaksi”

 
05

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Venäjän alueella on sodittu yli tuhat vuotta, mikä vaikuttaa uhattuna olemisen kokemukseen tänäänkin, kirjoittaa Mark Galeotti uudessa suurteoksessaan

30.08.2025

Luonnonsuojelu muuttui kulttuuriseksi puhdistukseksi Tansaniassa

30.08.2025

Lääkkeen kitkerä maku haittaa lasten tuberkuloosin hoitoa

30.08.2025

Talibanilla uusi naisiin kohdistuva moraalikampanja Kabulissa

30.08.2025

Susijengi nuiji britit – Markkanen vedossa

29.08.2025

Agentteja, kaksoisagentteja ja salamurhia talvisodan alla Helsingissä Pauli Jokisen jännärissä Punainen leski

29.08.2025

Li Andersson kertaa viime vuosia: ”Mietin usein, mitä Petterille tapahtui”

29.08.2025

Voisiko puutarhanhoidon nähdä myös toivon ja tulevaisuususkon käytännön politiikkana, kysyy tutkija Noora Kotilainen

29.08.2025

Tapaamme yhä vähemmän kasvokkain – yksinolo voi olla mukavaakin, mutta sillä on hintansa

29.08.2025

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

28.08.2025

Kustannukset satoja miljoonia: ”Tämä on nuorisotyöttömyyden hätätila”

28.08.2025

Mikä on Orpon vastuu Purran ja Keskisarjan puheista? ”Rasismi normalisoituu pääministerin siunauksella”

28.08.2025

Ainakin kaksi vasemmistoliiton varapuheenjohtajaa vaihtuu

28.08.2025

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

28.08.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään