KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Talous

Työllisyysvaikutusten arvioinnissa jää paljon huomioimatta – ”Valtavirtaisen taloustieteen menetelmät ovat aika puutteelliset”

Työllisyysvaikutusten laskentakehikoilla voidaan päästä absurdeihin lukuihin, sanoo Patrizio Lainà. Jonkun päätöksen voidaan arvioida tuoda paljon työpaikkoja. Jos työttömyys sitten kasvaa, ero selitetään jollain muulla, hän selventää.

Työllisyysvaikutusten laskentakehikoilla voidaan päästä absurdeihin lukuihin, sanoo Patrizio Lainà. Jonkun päätöksen voidaan arvioida tuoda paljon työpaikkoja. Jos työttömyys sitten kasvaa, ero selitetään jollain muulla, hän selventää. Kuva: Antti Yrjönen

Hallituksen pitää pystyä näyttämään, että sen päätöksillä syntyy 30 000 työpaikkaa. Mutta miten ne oikein lasketaan, ja miksi laskutapa on hyvin ongelmallinen? STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà vastaa.

Jussi Virkkunen
27.11.2019 8.01

30 000 päätösperustaista työpaikkaa ensi elokuuhun mennessä. Tämän lupauksen pääministeri Antti Rinteen (sd.) johtama hallitus tulee löytämään monta kertaa vielä edestään. Päätösperustaisuus tarkoittaa, että hallituksen tulee pystyä osoittamaan sen toimien johtavan 30 000 työpaikan syntymiseen.

Ja tässä tullaan siihen, mikä tekee tilanteesta hallituksen kannalta myrkyllisen. Kun sen toimien työllisyysvaikutuksia arvioidaan, se tehdään vähintäänkin ongelmallisen laskentakehikon kautta.

– Käytännössä katsotaan, että jos veroja kevennetään tai sosiaaliturvaa leikataan, ihmiset menevät helpommin töihin, kun joutuu maksamaan vähemmän veroja tai sosiaaliturva on pienempää. Se on lähtökohta, miten valtiovarainministeriö laskee niitä, kertoo toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.

ILMOITUS
ILMOITUS
”Valtavirtaisen taloustieteen menetelmät ovat aika puutteelliset.”

Lainà pitää yhtenä suurimpana puutteena sitä, että laskentakehikko lähestyy työllisyysvaikutuksia pelkästään tarjonnan kautta. Eli siinä ajatellaan, että ihmiset kyllä hakeutuvat työpaikkoihin, kysymättä edes onko niitä tarjolla.

– Siinä ei yksinkertaisesti tunnisteta kysynnän roolia. Silloin helposti päädytään johtopäätöksiin, että pitää leikata sosiaaliturvaa, Lainà kuvaa.

Toinen suuri puute laskentamallissa on se, että taloudellisten kannustimien lisäksi siinä ei juuri huomioida muita toimenpiteitä. Esimerkiksi veronkevennysten oletetaan lisäävän työllisyyttä, mutta Lainàn mukaan monessa tutkimuksessa niiden vaikutuksen on havaittu olleen toinen.

– Empiirisissä tutkimuksissa veronalennuksilla on yksi toisensa jälkeen havaittu, ettei niillä juuri ole positiivisia työllisyysvaikutuksia.

Tästä huolimatta on pidetty kiinni ajattelusta, että veronkevennykset ja sosiaaliturvan leikkaukset johtavat automaattisesti parempaan työllisyyteen. Tämä puolestaan on vienyt valtaa demokraattisesti valituilta päättäjiltä.

– Sehän vaikuttaa älyttömästi, millaista politiikkaa voidaan harjoittaa. Siinä on ulkoistettu politiikkaa aika paljon valtiovarainministeriöön. Siellä virkamiehet päättävät, että lasketaanko tämä tai tuo työllisyysvaikutukseksi, Lainà sanoo.

Politiikan sijaan laskentapeliä

Lainà naurahtaakin, että hallituksen kirjaus on tehnyt työllisyyspolitiikasta laskentapeliä. Esimerkiksi vuodenvaihteessa kuopattavan aktiivimallin leikkurin arvioitiin alun perin synnyttävän 5 000–12 000 työpaikkaa. Tämä arvio perustui pitkälti siihen, että ihmiset työllistyvät, kun heiltä leikataan.

Samoin keskustelu opposition vaihtoehtobudjeteista johti kiistelyyn, kenen budjetti tuo ekonomistien kaavioiden perusteella eniten työpaikkoja. Koska kokoomus leikkasi eniten, nousi se voittajaksi.

Lainà huomauttaa, että työllisyyskeskustelussa korostuukin ekonomistien ylivalta. Samalla siinä näkyy hyvin myös valtiovarainministeriön valta, kun käytettävästä laskentakehikosta on päätetty. Hän uskoo, että osin kehikosta halutaan pitää kahdesta eri syystä.

– Tiedetään hyvin, että se tuottaa omalta näkökannalta edullista politiikkaa. Se on yksi.

– Toinen on yksinkertaisesti se, että valtavirtaisen taloustieteen menetelmät ovat aika puutteelliset. Tutkijoina monet haluavat tehdä jonkinlaisia laskelmia kuin myöntää rehellisemmin, että eivät pysty sanomaan asiasta kauheasti. Sitten tehdään sillä kehikolla, joka on tarjolla.

Muitakin tapoja on

Lainàn mukaan on muitakin tapoja laskea työllisyysvaikutuksia. Hän on itse esimerkiksi laskenut, kuinka paljon palkkatuella olisi mahdollista työllistää. Palkkatuen nostaminen pohjoismaiselle tasolle eli sen kolminkertaistaminen toisi välittömästi 36 000 uutta työllistä ja myöhemmin työllisyysvaikutus nousisi noin 44 000:een, Lainà on laskenut.

Tällaiset laskelmat eivät kuitenkaan kelpaa niin kutsutun taloustieteen valtavirran laskentakehikolle.

– Perusongelmana vain on taloustieteen peruslähtökohdat, että katsotaan miten taloudelliset kannustimet muuttuvat ja lasketaan siitä työllisyysvaikutukset.

– Palkkatuessa taloudelliset kannustimet eivät juuri muutu, siinä muutetaan työn kysyntää eli kuinka paljon työn kysyntä muuttuu. Se muuttuu tietysti positiiviseen suuntaan, kun palkkatukea myönnetään, Lainà kuvailee.

Jotta erilaisia työllisyysvaikutuslaskelmia voisi tehdä, tulisikin luopua nykyisen mallin perusoletuksesta.

– Se tarkoittaa, että tämä taloustieteilijän peruskehikko taloudellisista kannustimista pitää hylätä.

Hämmentävä soppa

Hallitus onkin melkoisen sopan kanssa tekemisissä. Se on linjannut, ettei sosiaaliturvaa tulla leikkaamaan ja samalla on todettu, että hallituksen toimien pitää johtaa työpaikkojen syntymiseen. Ja nämä työpaikat syntyvät puolestaan sellaisten laskelmien pohjalta, missä juuri leikkaukset antavat suurimman työllisyysvaikutuksen.

– Ainoa tapa, miten työllisyystavoite on tällä klassisella kehikolla saavutettavissa ilman leikkauksia, on roimat veronalennukset. Ja kuten sanoin aiemmin, näillä veronalennuksilla on havaittu empiirisissä tutkimuksissa yksi toisensa jälkeen, ettei niillä juuri ole positiivisia työllisyysvaikutuksia, Lainà kuvaa ongelmaa.

Esimerkiksi hallituksen koulutuspanostukset eivät laskentakehikon mukaan tule tuomaan työpaikkoja.

– Näitä on kyettävä arvioimaan jollain muulla kehikolla kuin tällä perinteisellä valtavirtaisella taloustieteen kehikolla, jossa katsotaan vain taloudellisia kannustimia.

Päätös on lopulta poliittinen, Lainà sanoo.

– Lopulta kyse on hallituksesta. Millaiset laskelmat he katsovat riittäviksi ja hyviksi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

On järjetöntä väittää verotusta varkaudeksi – ”Veropopulismi on varakkaiden eturyhmien tapa edistää omaa etuaan”

Talouskuri iskee takaisin Eurooppaan – ”Talouskuri on johtanut äärioikeistolaisten puolueiden kannatuksen lisääntymiseen”

Hallituksen finanssipoliittinen linja ei vastaa sen julkilausuttuja poliittisia tavoitteita, todetaan Uuden talousajattelun keskuksen raportissa.

Suomen veroaste on putoamassa selvästi muiden Pohjoismaiden alapuolelle – Onko pohjoismaisen hyvinvointimallin rahoittaminen enää mahdollista, kysyy ajatushautomo

Alkuvuodesta pankkeja kaatuili tiuhaan tahtiin – Ollaanko nyt matkalla kohti uutta finanssikriisiä?

Uusimmat

Hanna Sarkkisella oli kyselytunnilla mukanaan 35¿000 suomalaisen allekirjoittama vetoomus Palestiinan valtion tunnustamiseksi.

Kysymys Palestiinan tunnustamisesta kuumensi kyselytuntia – vasemmistoliitolla 35000 suomalaisen allekirjoittama vetoomus

Rönni-Sällinen leikkausten vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin: ”Sitten ei osteta lääkkeitä tai talvikenkiä tai tingitään ruoasta”

Keskiviikkona julkaistun tutkimuksen mukaan Ilmaston lämpeneminen johti tänä kesänä hellekuolemien kolminkertaistumiseen Euroopassa.

Perussuomalaiset uhosi julkisuudessa ilmastopolitiikasta, taipui hiljaa hallituksessa ja eduskunnassa

Timo Furuholm.

Kansanedustaja huolissaan mediakentästä: ”Ministeri on käyttänyt koko hallituskauden Ylen moukarointiin”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 
02

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

 
03

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

 
04

Leikkaukset kylvävät tuhoa ammatillisessa koulutuksessa

 
05

Populistinen keskustelu maahanmuuttajien sosiaaliturvasta kaipaa muutaman tarkennuksen

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät osa-aikatyötä tekeviin naisiin, kertoo Laboren selvitys

18.09.2025

Britannia tunnustamassa Palestiinan viikonloppuna – vasemmistoliitto, SDP ja vihreät vaativat Suomelta samaa

18.09.2025

Suomalainen media ei osaa käsitellä oman alansa kriisiä – Ala-arvoinen keskustelu STT:stä osoittaa sen

18.09.2025

Puolustusvoimien asehankinnat tukevat palestiinalaisten kansanmurhaa, kertoo Amnestyn selvitys

18.09.2025

Persut hävisi ensimmäisen erän räyhäkkäillä maahanmuuttopuheillaan, osoittaa HS-gallup, nyt käynnissä on toinen

17.09.2025

Mai Kivelä: Raakkutuho ei saa toistua – vesistöjen suojavyöhykkeet saatava lakiin

17.09.2025

Suomi ajamassa itseään häpeäpaaluun, Honkasalo kommentoi hallituksen päättämättömyyttä tunnustaa Palestiina

17.09.2025

Todisteet Israelin suorittamasta palestiinalaisten kansanmurhasta ovat kiistattomat, Suomen ja muun lännen ikuinen häpeä on, että sen sallitaan jatkua

17.09.2025

ETLAn ja Pellervon vuoro vetää matto Orpon talousoptimismin alta

17.09.2025

Matti Vanhanen ohittaa metsäesseessään sen tutkimustiedon, mitä meillä metsistä jo on

17.09.2025

Populistinen keskustelu maahanmuuttajien sosiaaliturvasta kaipaa muutaman tarkennuksen

16.09.2025

Velkajarru voi pakottaa leikkaamaan taantumassa, Laboresta vaihtoehto

16.09.2025

Israelin ylin poliittinen johto yllytti kansanmurhaan Gazassa, katsoo YK:n alainen tutkimusryhmä

16.09.2025

Seitsemän vuoden päästä Suomessa on 100 000 koululaista vähemmän – Väestöennusteiden numeroista ei kyetä edes keskustelemaan, saati sitten toimimaan

16.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään