Erot väestöryhmien terveydentilassa tulevat kalliiksi koko kansantaloudelle. Suomalaisten terveydentila on viime vuosikymmeninä kohentunut keskimäärin selvästi, mutta terveyserot pysyvät yhä pirullisen sitkeänä ongelmana, jonka selättäminen näyttää äärimmäisen vaikealta.
Kansainvälisesti verraten terveyserot ovat hälyttävän suuria Suomessa. Eliniän odote lupaa suurituloisimpaan 40 prosenttiin kuuluvalle 25-vuotiaalle suomalaisnaiselle elinvuosia vielä 61, eli kaikkiaan keskimäärin 86 elinvuotta. Sen sijaan pienituloisimpaan viidennekseen kuuluvilla naisilla elinajan odote on viisi vuotta lyhyempi.
Miehillä vastaava ero rikkaimpien ja köyhimpien välillä on peräti yhdeksän vuotta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan.
Mielenterveysongelmista jättikulut EU:ssa
Terveyseroista lankeaa valtava lasku kaikille, myös terveemmille. Pelkästään mielenterveysongelmista aiheutuu yli 600 miljardin euron kustannukset EU-jäsenmaissa, kertovat OECD:n tilastot.
Johtaja Chris Brown Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan toimistosta laskee, että tulonsaajien köyhimmässä viidenneksessä mielenterveysongelmia esiintyy kaksi kertaa keskiarvoa enemmän.
– Joka kuudes eurooppalainen kokee mielenterveyden ongelmia, ja se tulee kalliiksi, Brown huomauttaa.
Kun mielenterveys heikkenee, se ei ole vain henkilökohtainen ongelma, vaan se haittaa usein työtä, tuottavuutta ja koko yhteisön hyvinvointia.
Yhteisön tuki merkitsee paljon
Väestöryhmien terveyserojen kuromiseksi on etsitty keinoja, mutta tähän mennessä on keskitytty liiaksi sosiaali- ja terveyspalveluihin. Oleellisempia tekijöitä ihmisten terveelliselle elämälle ovat muun muassa riittävä ja vakaa toimeentulo, kunnollinen asuinympäristö sekä yhteisön tuki.
WHO on tuoreessa raportissa luonut viisiosaisen mallin, joka korostaa tarvetta turvata sote-palvelujen ohella ihmisille kunnollinen tulotaso, työ ja asuminen.
Brown WHO:n Euroopan toimistosta pitää tärkeänä myös sosiaalista pääomaa. Yhteisöihin ja asuinalueiden laatuun tulee panostaa. Lisäksi pitää toimia yhdessä paikallisten tahojen ja järjestöjen kanssa terveyseroihin johtavan eriarvoisuuden vähentämiseksi.
– Terveyserojen vähentäminen on hyvä investointi, Brown kiteyttää.
WHO:ssa on kuitenkin havaittu, että hallituksia ei ole helppoa houkutella panostamaan terveyshaittojen ennaltaehkäisyyn ja eriarvoisuuden torjuntaan. Suomessakin huomio kohdistuu hoidon osoittamiseen jo sairastuneille.
Tukea tarvitaan yksin asuville
Ikäinstituutin toimialajohtaja Katja Borudulin korostaa, että terveyserojen kaventamiseen ei löydy yhtä yksittäistä keinoa. Sote-uudistus ei yksinään riitä ratkaisuksi.
– Terveyseroissa on kyse oireista ja taudeista, jotka kehittyvät pitkän ajan kuluessa, Borudulin sanoo.
Terveyserot konkretisoituvat ikääntyvässä väestössä. Hän toivoo tuloerojen kaventamista ja tukea terveyden ylläpitämiseen yksinhuoltajille, pienituloisille eläkeläisille, leskille ja yksin asuville.
uutiskirje 