Työntekijän hyvä mielenterveys ja siitä huolehtiminen takaa myös hyvän tuottavuuden, todettiin Työterveyslaitoksen katsauksessa Helsingissä torstaina. Tilaisuudessa pohdittiin tuloksellisen työn ja mielenterveyden yhteyttä.
Mielenterveysongelmien arvioidaan maksavan yhteiskunnalle jopa 5,3 prosenttia bruttokansantuotteesta.
– Suomessa menetetään noin 17 miljoonaa työpäivää mielenterveysongelmien vuoksi. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään yhä enemmän mielenterveyssyistä, Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula totesi.
Lisäksi työnantajan tietoon jäävät, alle yhdeksän päivän poissaolot nostavat poissaolopäivien määrää. Mielenterveysongelmat näkyvät työpaikoilla Koivulan mukaan heikentyneenä työkykynä, matalana työtehona, huonona työilmapiirinä ja osaamisen rapistumisena.
Koivula totesi, että mielenterveyssyistä johtuvien poissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrät ovat nousussa.
– Jokainen suomalainen hyötyy, kun mielenterveydestä pidetään huolta. Jokainen on hyvän mielen arvoinen, Koivula totesi.
Esimiehellä tärkeä rooli
Eritysasiantuntija Pauliina Mattila-Holappa haluaa esimiesten huomioivan alaistensa hyvinvoinnin. Työpaikalla vietetään kolmannes arkipäivästä, joten työolot ja erityisesti johtaminen ovat keskeisiä tekijöitä työntekijän mielenterveyden kannalta.
– Montaa esimiestä mietityttää, voivatko he ottaa alaisensa hyvinvoinnin puheeksi, vaikka se heitä huolettaakin. Kiinnostunut ja ymmärtäväinen asenne on tärkeintä, Mattila-Holappa opastaa.
Kannustava puhe vaikuttaa kohottavasti myös työpaikalla. Mattila-Holapan mukaan osaaminen, viihtyvyys sekä onnistumisesta syntyvä usko omaan osaamiseen ja pystyvyyteen kohentavat työntekijän mielenterveyttä.
– Esimiehen taitoja mitataan työntekijän epäonnistuessa. Onko esimiehen tuki saatavilla ja osaako hän tukea epäonnistunutta?
Mattila-Holapan mukaan esimiehet, jotka ovat joskus itsekin epäonnistuneet, pystyvät tukemaan alaisiaan parhaiten.
Työtä voi muokata yksilöllisesti
Kun työntekijän terveydessä tapahtuu muutos, työtä pitäisi pystyä muokkaamaan sopivaksi yksilöllisesti.
Mattila-Holappa ehdottaa, että esimerkiksi masennusta potevan työntekijän asiakastyötä voitaisiin vähentää. Hänen voisi sallia tuoda vaikkapa lemmikkinsä työpaikalle, jos se kohottaa mielialaa. Työtä helpottavia keinoja voi kehitellä luovasti.
– Työhön liittyvät asiat ovat työpaikan yhteisiä ja siksi on tarkasteltava koko työpaikkaa, Mattila-Holappa tähdentää.