Tuoreessa kansalaisaloitteessa vaaditaan eduskuntaa säätämään laki, jolla julkiset tilat pidettäisiin hajusteettomina. Tuoksulainsäädännön tavoitteena on tuoksuttoman ympäristön aikaansaaminen niin, ettei kukaan joudu vastoin tahtoaan altistumaan terveydelleen haitallisille tuoksuille.
Aloitteessa edellytetään myös tutkimaan mahdollisuutta asettaa haittavero hajusteille. Verolla katettaisiin hajusteiden yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset. Sen arvioidaan myös ohjaavan hajusteettomien tuotteiden suuntaan.
Osa sisäilmaongelmaa
Tuoksut aiheuttavat yhteiskunnalle miljoonien eurojen kustannukset.
Aloite lähtee siitä, että tuoksut ovat iso osa sisäilmaongelmaa.
Vahvasti tuoksuvat pyykinpesuaineet, pyykinhuuhteluaineet, siivous- ja puhdistusaineet, parfyymit, partavedet, deodorantit, hiuskosmetiikka, tuoksukynttilät, ilmanraikastimet, suitsukkeet ja muut keinotekoiset tuoksut aiheuttavat osalle väestöstä terveyshaittoja.
Oireilua aiheuttavat myös luonnontuoksut eli vahvasti tuoksuvat kukat kuten hyasintit, kielot, syreenit, freesiat sisätiloihin tuotuina.
Allergia-, iho- ja astmaliiton 2016 teettämän kyselyn mukaan lähes joka kolmas arvioi itsensä tuoksuherkäksi. Esiintymisluvut ovat vaihdelleet eri tutkimuksissa vajaasta 10 prosentista yli 40 prosenttiin.
Aloitteessa arvioidaan, että hajusteet rajoittavat monen elämää, työntekoa, harrastamista ja liikkumista.
Kemikaalit kertyvät ihmiseen
Aloitteen mukaan tuoksut aiheuttavat yhteiskunnalle miljoonien eurojen kustannukset muun muassa lääkärissä käynteinä, sairaspäivinä, työkyvyttömyytenä ja lääkekuluina.
Lääketiede on tunnistanut tuoksuherkkyyden elimelliseksi vaivaksi, jonka oireina ovat muun muassa äänen käheys, yskä, hengenahdistus, nuha, silmien ärsytys, päänsärky, pahoinvointi ja iho- ja limakalvo-oireet.
Tuoksuherkkyyden syntymekanismia ei tunneta. Tuoksuherkkyyttä on selitetty altistumisella kemiallisille vierasaineille, kuten luonnollisille tai synteettisille kemikaaleille, joita elimistö ei pysty käsittelemään.
Tuoksut aiheuttavat ongelmia myös monille astmaatikoille, allergisille ja migreenipotilaille.
Ympäristö ilman keinotekoisia hajusteita eli tuoksujen välttäminen on toistaiseksi ainoa tepsivä keino hajusteista kärsiville.
Maailmassa on käytössä satoja tuhansia ihmisen tuottamia kemikaaleja, joista osa hajoaa luonnossa hitaasti tai ei ollenkaan. Tällaiset kemikaalit kertyvät luontoon ja ihmiseen aiheuttaen esimerkiksi terveysongelmia ja lisääntymishäiriöitä.
Kosmetiikassa käytetyt keinotekoiset hajusteet kertyvät jätevesistä vesistöihin.
uutiskirje 
