KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Säätytalon parrasvaloista entiseksi pääministeriksi – pääministeri Antti Rinne on lajinsa viimeisiä

Antti Rinne piti yhden parhaimmista puheistaan tiistaina eronsa jälkeisessä tiedotustilaisuudessa.

Antti Rinne piti yhden parhaimmista puheistaan tiistaina eronsa jälkeisessä tiedotustilaisuudessa. Kuva: Lehtikuva/Mikko Stig

Vanhan liiton miehet tuskin nousevat enää politiikan ykköspaikalle. Rinne vei puolueensa puheenjohtajana sosiaalidemokraatit pääministeripuolueeksi pitkän oppositiokauden jälkeen.

Sirpa Puhakka
5.12.2019 10.26

Antti oli porukan kapteeni kentällä ja sen ulkopuolella. ”Kun mietin, millaisena Ana näyttäytyi lapsuudessa, niin kyllä hän aina halusi olla johtaja ja viedä asioita eteenpäin. Ana oli ´minä, minä´ ja innostui helposti”, luonnehtii Heikki lapsuudenystäväänsä Antti Rinnettä.

Matti Mörttisen ja Lauri Nurmen kirjoittamasta teoksesta Antti Rinne. Koko tarina (2019) poimitussa lausahduksessa on paljon julkisuudesta tuttua pääministeri Antti Rinnettä.

Spontaanius ja esiintyminen hallituksen nimissä asioissa, joista ei ole sovittu hallituskumppaneiden kanssa yhteisesti, ei sopinut pääministerin rooliin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Se oli epäilyttävää etenkin keskustalle. Sille ei käynyt Rinteen tyyli johtaa. Puheenjohtaja Katri Kulmuni sai hoitaa Rinteen ulos.

Rinne jää historiaan pääministerinä, joka erosi. Hän jää historiaan myös viimeisenä oman sukupolvensa, työväenluokkaan identifioituneena pääministerinä. Hänen lapsuutensa mielenmaisemaan kuuluu muun muassa sosiaalidemokraattinen ikoni, Rafael Paasio.

Rafu oli faijan idoli, Rinne kiteyttää Mörttisen ja Nurmen kirjoittamassa elämänkertakirjassa. Rinteellä on taustaa ay-juristina Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitossa AKT:ssa. Politiikkaan hän tuli Ammattiliitto Pron puheenjohtajan pallilta.

Rinne loisti hallituksen alkumetreillä

Rinteen maine ay-johtajana oli ”kärjistyneen kaksijakoinen”: Hänet nähtiin jääränä ja lakkokenraalina, ja toisaalta taitavana sopijana ja sopimuksista kiinni pitävänä. Politiikassa hän ei kyennyt nousemaan ay-liikkeessä saavuttamansa maineen tasolle.

Politiikan julkisuudessa Rinteen ehdottomia tähtihetkiä olivat hallitusneuvottelujen ja hallituksen perustamisen jälkeiset hetket. Hän oli omassa elementissään neuvottelujen johtajana ja tulevana pääministerinä SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n muodostamassa hallituksessa.

Politiikan julkisuudessa Rinteen ehdottomia tähtihetkiä olivat hallitusneuvottelujen ja hallituksen perustamisen jälkeiset hetket.

Hän uhkui varmuutta ja tyytyväisyyttä Säätytalolla saatuun lopputulokseen. Hallitusohjelma oli, keskustalle annetuista monista myönnytyksistä huolimatta, Rinteen mieleen.

Hallituspohja oli se, mitä hän haki vaalien jälkeen. Kokoomus oli menettänyt luottamuksensa Rinteen silmissä muutama viikko ennen vaaleja. Tilalle tuli porvaripuolueista keskusta.

Tyytyväisyys hallitusohjelmaan siivitti Rinteen pitämään yhden parhaimmista puheistaan tiedotustilaisuudessa, jonka hän järjesti tällä viikolla tiistaina vietyään hallituksensa eronpyynnön presidentti Sauli Niinistölle.

Juuri pääministerin pestin taakseen jättänyt Rinne katsoi tulevaisuuteen hallitusohjelman silmälasien läpi. Rinne oli kasannut nopeasti itsensä. Jälkeäkään ei ollut enää siitä keskustalle syvää suuttumusta uhkuvasta miehestä, joka syöksyi toimittajajoukon läpi maanantai-iltana SDP:n neuvonpidosta.

Kohtalonsa ymmärtänyt Rinne valoi uskoa, että hallituskriisissä syntyneet ruvet hoituvat.

Kaikki tiet johtavat Postiin

Rinne kuvailee itseään Mörttisen ja Nurmen kirjassa: ”Olen älykäs, nopea oppimaan ja empaattinen. Huono puoleni on se, että olen liian nopea ratkaisemaan asioita. En tahdo kestää sitä, että jokin asia monimutkaistetaan tilanteessa, jossa mielestäni se on ihan selvä.”

Rinne arvelee, että hänen julkisissa esiintymisissään ärsyttää ihmisiä se, että hän ei arkaile sanoa suoraan. Yllätys, yllytys. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee valtio-omisteisen Postin työehtojen heikentämisen. Postin omistajaohjaukseen Rinne lopulta kaatui.

Tämä oli se lopullinen niitti, joka sinetöi Rinteen kohtalon. Keskusta on antanut ymmärtää, että kyse oli Rinteeseen kohdistuvasta kokonaisvaltaisesta luottamuksen puutteesta.

Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin kiirehtimässä SDP:n eduskuntaryhmän kokoukseen tiistaina 3. joulukuuta.

Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin kiirehtimässä SDP:n eduskuntaryhmän kokoukseen tiistaina 3. joulukuuta. Kuva: Lehtikuva/Mikko Stig

Taustalla on iso suivaantuminen SDP:n omistajaohjausnäkemyksiin. Kyse on myös ideologisista eroista: keskustalaisen Juha Sipilän kaudella Postia oltiin viemässä pörssiin. Rinteen hallituksessa puolustettiin pakettilajittelijoiden työehtoja.

Hallituksen kaatumisen jälkeisenä päivänä – keskiviikon Ylen aamussa – keskustan pitkäaikainen vaikuttaja, entinen kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila nimesi keskustan kokeman epäluottamuksen pääsyyksi juuri Postin.

Anttila ei suostunut tarkentamaan, miksi juuri Posti. Hän arvioi, että kyllä keskustasta aikanaan avataan asiaa, kun maahan on saatu toimintakykyinen hallitus. Anttilan sanat luovat varjon hallituspuolueiden keskinäisen luottamuksen rakentamiseen. Miten voi luottaa puolueeseen, joka aikoo avata sanaisen arkkunsa tulevaisuudessa?

Keskusta on vakuuttanut luottavansa SDP:hen, Rinteen hallituksen hallituspohjaan ja -ohjelmaan, mutta ei Rinteeseen.

SDP:ssä tulossa sukupolven vaihdos

Luottamus ja epäluottamus ovat ollut yksi toistetuimmista sanoista hallituskriisin puhjettua, saavutettuaan lakipisteensä Mäntyniemessä ja tämän jälkeisessä puheessa. Sanoista on pitkä matka todelliseen luottamukseen.

Tässä on avainasemassa tuleva demaripääministeri, joka on Sanna Marin tai Antti Lindtman. Vastuu on myös vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n puheenjohtajilla, Maria Ohisalolla, Li Anderssonilla ja Anna-Maja Henrikssonilla.

Marinin ja Lindtmanin myötä avautuu uusi sukupolvi SDP:ssä. Molemmat ovat syntyneet 1980-luvulla, eli reilu pari vuosikymmentä myöhemmin kuin 1960-luvun alussa syntynyt Antti Rinne.

SDP:n kansanedustaja Antti Lindtman ilmoitti tiistaina olevansa käytettävissä pääministeriksi.

SDP:n kansanedustaja Antti Lindtman ilmoitti tiistaina olevansa käytettävissä pääministeriksi. Kuva: Lehtikuva/Mikko Stig

Nykyinen EU-komissaari Jutta Urpilainen oli SDP:n puheenjohtajaksi valintansa aikaan Marinin ikäinen. Osa puolueväestä – etenkin ay-taustaiset vaikuttajat – eivät kokeneet Urpilaisen puheenjohtajuutta omakseen.

Syntyi operaatio, jossa Rinne taisteltiin SDP:n puheenjohtajaksi vuonna 2014 ay-taustaisten miesten toimiessa veturina. Osa SDP:ssä pelkäsi työväestön hylkäävän puolueen, ja Rinne haettiin pelastajaksi.

Pääministeripuolueeksi Lipposen jälkeen

Rinteestä ei tullut puolueen pelastajaa, mutta pääministeripuolueeksi hän ajoi puolueensa. Ensimmäisen kerran pääministeri Paavo Lipposen jälkeen, joka hävisi vuoden 2003 vaaleissa paikansa Matti Vanhasen johtamalle keskustalle.

Mörttinen ja Nurmi tulkitsevat, että juuret Rinteen nousussa SDP:n johtoon ulottuvat keskustalaisen pääministerin Matti Vanhasen hallituksen aikaan. Vanhanen ilmoitti Rukan hangilta miettineensä eläkeiän alaikärajan nostamista 63 vuodesta 65:een.

Tuolloin Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Antti Rinne uhkasi hallitusta yleislakolla Yleisradion A-talk-ohjelmassa. Tästä alkoi poliittinen noste, näin tulkitaan.

Nyt Vanhanen on eduskunnan puhemies, ja myös hän testaa asemaansa tulevissa hallitusneuvotteluissa. Suomen poliittiset piirit ovat pienet.

Lähde: Matti Mörttinen & Lauri Nurmi, Antti Rinne. Koko tarina. (2019), Into, 352 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
05

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään