Teollisuuden palkankorotukset ja niin sanottu yleinen linja ovat edelleen auki. Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton neuvotteluissa ei ole saavutettu tulosta ja ensimmäiset työtaistelut on käyty.
Vielä hankalammiksi odotetaan keväällä käytäviä julkisen sektorin neuvotteluja. Neuvottelut 800 000 ihmisen työehdoista alkavat tammikuun puolivälissä ja sopimukset päättyvät maaliskuun lopussa. Naisvaltaiset alat hoitajaliitto Tehy eturintamassa ovat vaatineet palkkaohjelmaa, joka ylittää myöhemmin nähtävän yleisen linjan.
Neuvottelujen pääroolissa olevat Jukon puheenjohtaja Olli Luukkainen, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen pitivät tes-etkot keskiviikkona Politiikan toimittajien tilaisuudessa. Todella vaikeaa tulee olemaan.
Julkisen alan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon puheenjohtaja Luukkainen sanoi, että palkankorotuksia pitää tulla, mutta prosenteista on liian aikaista puhua. Kiky-tunnit on saatava pois.
Tehyllä on toisen hoitajaliiton SuPerin kanssa kolme yhteistä tavoitetta.
– Se on palkka-tasa-arvo-ohjelma, sote-tes ja kiky-tunnit veke, Tehyn Rytkönen luetteli.
Palkkatasa-arvo-ohjelma tarkoittaa käytännössä kymmentä vuotta 1,8 prosentin korotuksia vientialojen päälle, jotta palkkakuilu on kurottu umpeen, Rytkönen tarkensi.
Rytkönen sanoi, että ei ole mitään Suomen mallia, jossa vientialat määrittelevät palkankorotustaso. Nyt käydään liittokierrosta.
Työnantajia edustavan Jalosen mukaan kuntatalouden tilanne on historiallisen huono ja tes-kierros on sidottava kuntatyönantajan palkanmaksukykyyn. Kiky-tunneista työnantaja pitää kiinni ja päänavaajan linjaa noudatetaan myös muissa neuvotteluissa.
– Tässä yritetään saada tupo uusissa vaatteissa ja se ei meille käy, vastasi Rytkönen.
1,8 prosenttia on 44 euroa
Rytkösen mukaan Tehyn vaatima 1,8 prosenttia on 44 euroa kuukaudessa enemmän kuin muut.
– En näe, että se on valtavan iso korotus.
– Ei tässä ole kyse vain tehyläisistä ja superilaisista. Me ajattelemme kansaa, jota hoidetaan ja kenestä pidetään huolta. Meidän täytyy pitää jengi töissä, että he eivät vaihda alaa, vaan haluavat tehdä tätä työtä.
Työnantajien Jalonen vastasi, että mitään ylimääräistä jakovaraa ei ole. Hoitajien vaatimus maksaisi hänen mukaansa 8 miljardia euroa kymmenessä vuodessa. Sama vaatimus koko kunta-alalla maksaisi 20 miljardia, koska seuraava korotus tulee aina edellisen päälle.
– Te laitatte kymmenen vuoden pakettiin koko julkisen sektorin, Rytkönen tyrmäsi Kuntatyönantajan laskelmat.
Hänen mukaansa hoitajien vaatimusten hinta on 100–150 miljoonaa vuodessa.
Koskaan ei ole varaa
Jukon Luukkainen sanoi, että hänen työmarkkinaurallaan kunnilla ei ole koskaan ollut oman arvionsa mukaan maksukykyä.
– Jos on hyvä aika, huono aika on tulossa ja ei ole enää varaa. Jos on huono aika, ei ole vielä varaa. Tilanne on aina sylissä. Nyt kun vielä kiky on painolastina, niin kyllä rahat on löydyttävä.
Hän kutsui valtiota apuun. Pelkkää hoitajien kuoppakorotusta Luukkainen ei pidä mahdollisena, koska moni muukin työntekijäryhmä on ansainnut sen.
Kiky-tunteja ay-edustajat pitivät väliaikaisena ratkaisuna, joka tehtiin pakotettuna vientialojen tukemiseksi. Jalosen mukaan työajan pidennys tehtiin toistaiseksi voimassa olevaksi. Sen vaikutus kuntien palkkasummaan on 1,3 prosenttia.
– Sopimus on voimassa niin kauan kuin se sovitaan johonkin toiseen asentoon ja ensi keväänä on sen paikka, kuittasi Luukkainen.
Poliitikkojen roolista kevään neuvotteluissa Luukkainen sanoi, että ”rahhoo kunnille”. Muuten heitä ei sopimuspöytään kaivata. Rytkönen oli samaa mieltä, mutta vetosi myös siihen, että hallitusohjelmassa tasa-arvo mainitaan 75 kertaa ja ensimmäisen kerran siinä on tunnustettu palkkatasa-arvo.
Kaikki vetosivat kuntien rahoituspohjan vahvistamiseksi.
uutiskirje 
