KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Talous

Uusliberalistista talouspolitiikkaa voi pitää yhtenä kolonialismin muotona

Antti Kujalan mielestä Yhdysvaltain vallankäyttöä voisi kutsua epäsuoraksi imperiumiksi, sillä vallankäyttö on samantyyppistä kuin briteillä 1800-luvulla.

Antti Kujalan mielestä Yhdysvaltain vallankäyttöä voisi kutsua epäsuoraksi imperiumiksi, sillä vallankäyttö on samantyyppistä kuin briteillä 1800-luvulla. Kuva: Atena/Riikka Kantinkoski

Viiden vuosisadan kolonialismin ja imperialismin aikakausi kairasi jälkensä maailmaan ja löytyy monien nykyilmöiden taustalta.

Ville Ropponen
22.12.2019 10.15

Historian dosentti Antti Kujala (s. 1948) Helsingin yliopistosta sanoo, että monilla isoilla nykyongelmilla on taustansa kolonialismissa, kuten pakolaisvirroilla, kehittyvien maiden talousvaikeuksilla ja niissä käydyillä sodilla.

Vasta julkaistussa Kivenmurskaajat – Kolonialismin historia -teoksessaan hän luo katsauksen löytöretkien ajalta 1500-luvulta siirtomaiden itsenäistymiseen 1900-luvun jälkipuoliskolla. Kujalan mukaan myös uusliberalistista talouspolitiikkaa voi pitää kolonialismin muotona, joka on osaltaan vastuussa nykyisestä äärioikeiston noususta.

– Suomalaiset eivät voi tuudittautua siihen, että emme olleet siirtomaavaltio, sanoo Kujala, sillä Suomi on osa läntistä, kapitalistista talousjärjestelmää ja hyötynyt rikkaita maita suosivasta systeemistä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Taustalla on se, että kolonialismi oikeutettiin sivistys- ja lähetysideologialla, joka perustui käsitykseen eurooppalaisten ylivertaisuudesta. Länsimainen tiede toimi kolonialismin apuna.

– Suomessa on vallinnut länsimainen näkökulma kolonialismiin: asioita katsotaan enemmän siirtomaavaltojen kuin alistettujen kansojen kannalta, sanoo Kujala.

Teollistumisen ja
kapitalismin polttoaine

– Olisiko teollinen vallankumous voinut alkaa Intiasta tai Kiinasta? Käsitykseni on, että ei olisi. Myös Intia ja Kiina olivat 1600-1700-luvuilla kehittyneitä, mutta teollistumisen edellytykset löytyivät vain Länsi-Euroopasta, tähdentää Kujala.

Teollinen vallankumous perustui hänen mukaansa länsimaiden sisäiseen talouskehitykseen, mutta siirtomailla oli vaikutuksensa.

– Siirtomaiden ryöstösaaliilla, verotuksella sekä orja-, kahvi- ja sokerikaupan voitoilla oli merkitystä teollistumisen rahoittamisessa ja kapitalismin synnyssä, mutta ratkaisevaa roolia siirtomailla ei ollut, tulkitsee Kujala.

Siirtomaista saatujen voittojen osuus Britannian, Ranskan ja Espanjan taloudessa oli korkeimmillaan 1700-luvulla, ennen teollista vallankumousta. Eniten kolonialismista hyötyi Alankomaat, joka 1800-luvun puolivälissä sai 40 prosenttia verotuloistaan siirtomaista. 1800-luvulla Britannia hyötyi Intiasta suuresti.

Siirtomaista koitui valtioille kulujakin, eikä hyötyminen ollut aina varmaa.

Esimerkiksi Saksalle siirtomaat olivat lähinnä poliittinen hanke. Yksityiset yritykset hyötyivät paljon enemmän ja tämä vaikutti toki valtioidenkin talouskehitykseen.

Orjuutta ja
kehityksen viive

– Kolonialismi myös vahingoitti siirtomaita. Ne eivät kehittyneet ja teollistuminen myöhästyi, selittää Kujala.

Lisäksi ihmisiä orjuutettiin, pahimpina orjakauppa Amerikkoihin ja kuningas Leopoldin Kongo. Siirtomaiden kapinat tukahdutettiin raa’asti, alkuperäisväestöä työnnettiin syrjään ja heitä hyödynnettiin verotuksen lisäksi hallitsemalla työvoimaa ja kauppaa.

Kolonialismin tyyppisiä ilmiöitä ovat myös Amerikan ja Australian alkuperäiskansojen tai kotoisten saamelaisten alistaminen, samoin Euroopan sisäinen naapurien nujertaminen, mutta nämä aiheet Kujala lähinnä vain mainitsee, sillä kolonialismia käsittelevä kirjallisuus keskittyy merentakaisiin, eksoottisiin siirtomaihin.

Venäjä on Kujalan mielestä rajatapaus. Siperian valloittaminen rinnastuu sisäiseen kolonialismiin. Selvimmin kolonialismia on Kaukasian ja Keski-Aasian muslimikansojen kukistaminen.

– Venäjän, kuten monen muunkin valtion, suurin onnettomuus on pyrkimys suurvallaksi. Asiat menevät paljon paremmin, kun tämä yritys lakkaa, uskoo Kujala.

Siirtomaiden vapautuminen
ja kylmä sota

Toisen maailmansodan jälkeen siirtomaat vapautuivat, koska sodankäyneet siirtomaaisännät olivat konkurssikypsiä: siirtomaat osoittautuivat liian kalliiksi; oli helpompaa antaa kolonioiden itsenäistyä. Itsenäisyystaistelujakin tosin käytiin Algeriassa, Vietnamissa ja Angolassa.

Kylmä sota vaikutti kolonialismin purkautumisen taustalla. Kujalan mukaan Yhdysvallat näki asetelman kolmannen maailman maissa samanlaisena kuin Euroopassa, länsi vastaan kommunistinen leiri, vaikka tilanne oli usein aivan toinen.

– USA kuvitteli, että ellei vastusteta Pohjois-Vietnamia, niin menetetään koko Kaakkois- ja Etelä-Aasia kommunisteille. Pohjois-Vietnamin voitettua sodan tätä ei kuitenkaan tapahtunut. Afrikassakaan vastakkainasettelu ei toiminut: siellä oli vähän valtioita, jotka vastasivat Yhdysvaltain tai Neuvostoliiton poliittista järjestelmää, vaan ne olivat yleensä siltä väliltä ja noudattivat sekataloutta, Kujala selittää.

”Suomi on osa läntistä, kapitalistista talousjärjestelmää ja hyötynyt rikkaita maita suosivasta systeemistä.”

Hän näkee Vietnamin sodan vedenjakajana, jonka takia esimerkiksi Yhdysvaltain hyvinvointivaltion kehitys lopahti ja maan demokratisoituminen pysähtyi.

– Vielä 1960-luvulla ammattiliitot olivat suurimpia vaalirahoittajia Yhdysvalloissa, mutta seuraavalla vuosikymmenellä pallo siirtyi suuryrityksille. Kehitys johti uusliberalistiseen talouspolitiikkaan.

Kolonialismin
uudet vaatteet

Nykymaailmassakaan voimapolitiikasta ei ole päästy, vaikka sitä on suitsittu kansainvälisen oikeuden säännöillä. Isona ongelmana Kujala pitää sitä, että näitä sääntöjä rikotaan entistä enemmän.

– Suoraa uuskolonialismia on vain Ranskalla ja Yhdysvalloilla. Yhdysvaltain vallankäyttöä voisi tosin kutsua epäsuoraksi imperiumiksi – vallankäyttö on samantyyppistä kuin briteillä 1800-luvulla. Siihen kuuluvat tykkivenediplomatia, vallankaappaukset ja interventiot.

Uuskolonialismia on Kujalan mukaan myös länsimaiden harjoittama maailmantalouden ohjailu kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n ja Maailmanpankin sekä laina- ja luototusjärjestelmien kautta. Monet ylivelkaantuneet kehittyvät maat on pakotettu uusliberalistiseen talouskuriin, jonka seuraukset ovat langenneet tavallisten kansalaisten selkänahkaan.

Tuoreena yrittäjänä uuskolonialismin saralla killistelee Kiina, joka pyrkii luomaan omaa epäsuoraa imperiumiaan. Maa on levittänyt talousvaikutustaan Kaakkois-ja Etelä-Aasiaan sekä Afrikkaan.

– Elleivät kiinalaiset sotke asioitaan, niin Kiina menee väistämättä 20 vuodessa Yhdysvaltain ohi, ounastelee Kujala.

Antti Kujala: Kivenmurskaajat. Kolonialismin historia. Atena 2019. 350 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

On järjetöntä väittää verotusta varkaudeksi – ”Veropopulismi on varakkaiden eturyhmien tapa edistää omaa etuaan”

Talouskuri iskee takaisin Eurooppaan – ”Talouskuri on johtanut äärioikeistolaisten puolueiden kannatuksen lisääntymiseen”

Hallituksen finanssipoliittinen linja ei vastaa sen julkilausuttuja poliittisia tavoitteita, todetaan Uuden talousajattelun keskuksen raportissa.

Suomen veroaste on putoamassa selvästi muiden Pohjoismaiden alapuolelle – Onko pohjoismaisen hyvinvointimallin rahoittaminen enää mahdollista, kysyy ajatushautomo

Alkuvuodesta pankkeja kaatuili tiuhaan tahtiin – Ollaanko nyt matkalla kohti uutta finanssikriisiä?

Uusimmat

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään