KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Talous

Uusliberalistista talouspolitiikkaa voi pitää yhtenä kolonialismin muotona

Antti Kujalan mielestä Yhdysvaltain vallankäyttöä voisi kutsua epäsuoraksi imperiumiksi, sillä vallankäyttö on samantyyppistä kuin briteillä 1800-luvulla.

Antti Kujalan mielestä Yhdysvaltain vallankäyttöä voisi kutsua epäsuoraksi imperiumiksi, sillä vallankäyttö on samantyyppistä kuin briteillä 1800-luvulla. Kuva: Atena/Riikka Kantinkoski

Viiden vuosisadan kolonialismin ja imperialismin aikakausi kairasi jälkensä maailmaan ja löytyy monien nykyilmöiden taustalta.

Ville Ropponen
22.12.2019 10.15

Historian dosentti Antti Kujala (s. 1948) Helsingin yliopistosta sanoo, että monilla isoilla nykyongelmilla on taustansa kolonialismissa, kuten pakolaisvirroilla, kehittyvien maiden talousvaikeuksilla ja niissä käydyillä sodilla.

Vasta julkaistussa Kivenmurskaajat – Kolonialismin historia -teoksessaan hän luo katsauksen löytöretkien ajalta 1500-luvulta siirtomaiden itsenäistymiseen 1900-luvun jälkipuoliskolla. Kujalan mukaan myös uusliberalistista talouspolitiikkaa voi pitää kolonialismin muotona, joka on osaltaan vastuussa nykyisestä äärioikeiston noususta.

– Suomalaiset eivät voi tuudittautua siihen, että emme olleet siirtomaavaltio, sanoo Kujala, sillä Suomi on osa läntistä, kapitalistista talousjärjestelmää ja hyötynyt rikkaita maita suosivasta systeemistä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Taustalla on se, että kolonialismi oikeutettiin sivistys- ja lähetysideologialla, joka perustui käsitykseen eurooppalaisten ylivertaisuudesta. Länsimainen tiede toimi kolonialismin apuna.

– Suomessa on vallinnut länsimainen näkökulma kolonialismiin: asioita katsotaan enemmän siirtomaavaltojen kuin alistettujen kansojen kannalta, sanoo Kujala.

Teollistumisen ja
kapitalismin polttoaine

– Olisiko teollinen vallankumous voinut alkaa Intiasta tai Kiinasta? Käsitykseni on, että ei olisi. Myös Intia ja Kiina olivat 1600-1700-luvuilla kehittyneitä, mutta teollistumisen edellytykset löytyivät vain Länsi-Euroopasta, tähdentää Kujala.

Teollinen vallankumous perustui hänen mukaansa länsimaiden sisäiseen talouskehitykseen, mutta siirtomailla oli vaikutuksensa.

– Siirtomaiden ryöstösaaliilla, verotuksella sekä orja-, kahvi- ja sokerikaupan voitoilla oli merkitystä teollistumisen rahoittamisessa ja kapitalismin synnyssä, mutta ratkaisevaa roolia siirtomailla ei ollut, tulkitsee Kujala.

Siirtomaista saatujen voittojen osuus Britannian, Ranskan ja Espanjan taloudessa oli korkeimmillaan 1700-luvulla, ennen teollista vallankumousta. Eniten kolonialismista hyötyi Alankomaat, joka 1800-luvun puolivälissä sai 40 prosenttia verotuloistaan siirtomaista. 1800-luvulla Britannia hyötyi Intiasta suuresti.

Siirtomaista koitui valtioille kulujakin, eikä hyötyminen ollut aina varmaa.

Esimerkiksi Saksalle siirtomaat olivat lähinnä poliittinen hanke. Yksityiset yritykset hyötyivät paljon enemmän ja tämä vaikutti toki valtioidenkin talouskehitykseen.

Orjuutta ja
kehityksen viive

– Kolonialismi myös vahingoitti siirtomaita. Ne eivät kehittyneet ja teollistuminen myöhästyi, selittää Kujala.

Lisäksi ihmisiä orjuutettiin, pahimpina orjakauppa Amerikkoihin ja kuningas Leopoldin Kongo. Siirtomaiden kapinat tukahdutettiin raa’asti, alkuperäisväestöä työnnettiin syrjään ja heitä hyödynnettiin verotuksen lisäksi hallitsemalla työvoimaa ja kauppaa.

Kolonialismin tyyppisiä ilmiöitä ovat myös Amerikan ja Australian alkuperäiskansojen tai kotoisten saamelaisten alistaminen, samoin Euroopan sisäinen naapurien nujertaminen, mutta nämä aiheet Kujala lähinnä vain mainitsee, sillä kolonialismia käsittelevä kirjallisuus keskittyy merentakaisiin, eksoottisiin siirtomaihin.

Venäjä on Kujalan mielestä rajatapaus. Siperian valloittaminen rinnastuu sisäiseen kolonialismiin. Selvimmin kolonialismia on Kaukasian ja Keski-Aasian muslimikansojen kukistaminen.

– Venäjän, kuten monen muunkin valtion, suurin onnettomuus on pyrkimys suurvallaksi. Asiat menevät paljon paremmin, kun tämä yritys lakkaa, uskoo Kujala.

Siirtomaiden vapautuminen
ja kylmä sota

Toisen maailmansodan jälkeen siirtomaat vapautuivat, koska sodankäyneet siirtomaaisännät olivat konkurssikypsiä: siirtomaat osoittautuivat liian kalliiksi; oli helpompaa antaa kolonioiden itsenäistyä. Itsenäisyystaistelujakin tosin käytiin Algeriassa, Vietnamissa ja Angolassa.

Kylmä sota vaikutti kolonialismin purkautumisen taustalla. Kujalan mukaan Yhdysvallat näki asetelman kolmannen maailman maissa samanlaisena kuin Euroopassa, länsi vastaan kommunistinen leiri, vaikka tilanne oli usein aivan toinen.

– USA kuvitteli, että ellei vastusteta Pohjois-Vietnamia, niin menetetään koko Kaakkois- ja Etelä-Aasia kommunisteille. Pohjois-Vietnamin voitettua sodan tätä ei kuitenkaan tapahtunut. Afrikassakaan vastakkainasettelu ei toiminut: siellä oli vähän valtioita, jotka vastasivat Yhdysvaltain tai Neuvostoliiton poliittista järjestelmää, vaan ne olivat yleensä siltä väliltä ja noudattivat sekataloutta, Kujala selittää.

”Suomi on osa läntistä, kapitalistista talousjärjestelmää ja hyötynyt rikkaita maita suosivasta systeemistä.”

Hän näkee Vietnamin sodan vedenjakajana, jonka takia esimerkiksi Yhdysvaltain hyvinvointivaltion kehitys lopahti ja maan demokratisoituminen pysähtyi.

– Vielä 1960-luvulla ammattiliitot olivat suurimpia vaalirahoittajia Yhdysvalloissa, mutta seuraavalla vuosikymmenellä pallo siirtyi suuryrityksille. Kehitys johti uusliberalistiseen talouspolitiikkaan.

Kolonialismin
uudet vaatteet

Nykymaailmassakaan voimapolitiikasta ei ole päästy, vaikka sitä on suitsittu kansainvälisen oikeuden säännöillä. Isona ongelmana Kujala pitää sitä, että näitä sääntöjä rikotaan entistä enemmän.

– Suoraa uuskolonialismia on vain Ranskalla ja Yhdysvalloilla. Yhdysvaltain vallankäyttöä voisi tosin kutsua epäsuoraksi imperiumiksi – vallankäyttö on samantyyppistä kuin briteillä 1800-luvulla. Siihen kuuluvat tykkivenediplomatia, vallankaappaukset ja interventiot.

Uuskolonialismia on Kujalan mukaan myös länsimaiden harjoittama maailmantalouden ohjailu kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n ja Maailmanpankin sekä laina- ja luototusjärjestelmien kautta. Monet ylivelkaantuneet kehittyvät maat on pakotettu uusliberalistiseen talouskuriin, jonka seuraukset ovat langenneet tavallisten kansalaisten selkänahkaan.

Tuoreena yrittäjänä uuskolonialismin saralla killistelee Kiina, joka pyrkii luomaan omaa epäsuoraa imperiumiaan. Maa on levittänyt talousvaikutustaan Kaakkois-ja Etelä-Aasiaan sekä Afrikkaan.

– Elleivät kiinalaiset sotke asioitaan, niin Kiina menee väistämättä 20 vuodessa Yhdysvaltain ohi, ounastelee Kujala.

Antti Kujala: Kivenmurskaajat. Kolonialismin historia. Atena 2019. 350 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

On järjetöntä väittää verotusta varkaudeksi – ”Veropopulismi on varakkaiden eturyhmien tapa edistää omaa etuaan”

Talouskuri iskee takaisin Eurooppaan – ”Talouskuri on johtanut äärioikeistolaisten puolueiden kannatuksen lisääntymiseen”

Hallituksen finanssipoliittinen linja ei vastaa sen julkilausuttuja poliittisia tavoitteita, todetaan Uuden talousajattelun keskuksen raportissa.

Suomen veroaste on putoamassa selvästi muiden Pohjoismaiden alapuolelle – Onko pohjoismaisen hyvinvointimallin rahoittaminen enää mahdollista, kysyy ajatushautomo

Alkuvuodesta pankkeja kaatuili tiuhaan tahtiin – Ollaanko nyt matkalla kohti uutta finanssikriisiä?

Uusimmat

Gazalaiset pyrkivät pois Gazan kaupungista, jota Israel tulitti rajusti ennen maahyökkäystä.

Todisteet Israelin suorittamasta palestiinalaisten kansanmurhasta ovat kiistattomat, Suomen ja muun lännen ikuinen häpeä on, että sen sallitaan jatkua

Yksityinen kulutus vähenee kolmatta vuotta peräkkäin ja painuu jo vuoden 2018 tasolle.

ETLAn ja Pellervon vuoro vetää matto Orpon talousoptimismin alta

Matti Vanhanen ohittaa metsäesseessään sen tutkimustiedon, mitä meillä metsistä jo on

Maahanmuuttajien suuri osuus toimeentulotuen saajissa johtuu muun muassa heidän heikosta asemastaan työmarkkinoilla, jolloin he eivät pääse ansiosidonnaisten etuuksien piiriin. Silloin jäljelle jää vain viimesijainen tuki.

Populistinen keskustelu maahanmuuttajien sosiaaliturvasta kaipaa muutaman tarkennuksen

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Tutkija löysi lisää kikkailuja hallituksen budjettiriihestä, säästöjä neljäsosa luvatusta

 
02

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

 
03

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

 
04

Suomen on lahjoitettava Daavidin linko Palestiinalle, esittää Vasemmistonuoret

 
05

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Velkajarru voi pakottaa leikkaamaan taantumassa, Laboresta vaihtoehto

16.09.2025

Israelin ylin poliittinen johto yllytti kansanmurhaan Gazassa, katsoo YK:n alainen tutkimusryhmä

16.09.2025

Seitsemän vuoden päästä Suomessa on 100 000 koululaista vähemmän – Väestöennusteiden numeroista ei kyetä edes keskustelemaan, saati sitten toimimaan

16.09.2025

Viestit muuttuvat seksuaalisiksi jopa alle tunnissa – väkivalta vaanii tyttöjä verkossa

16.09.2025

Hallitus heikentää naisten asemaa ennätystahdilla

15.09.2025

Muistoissamme Markku Alajärvi

15.09.2025

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

15.09.2025

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

15.09.2025

Intian kulkukoirien oikeudet korkeimmassa oikeudessa

14.09.2025

Sirpin ja moukarin alla oli Suomen sensuroiduin romaani – nyt omiin kokemuksiin Stalinin vainoista pohjautuva teos on julkaistu uudelleen

14.09.2025

Leikkaukset kylvävät tuhoa ammatillisessa koulutuksessa

14.09.2025

Pakolaisleireistä halutaan siirtokuntia, pakolaisista kenialaisia

14.09.2025

Miljoonat lapset jäävät vaille syntymätodistusta

13.09.2025

Kari Haakanan vakoiluromaani Kirvesmies huimaa yhdistäessään oivaltavasti totta ja keksittyä

13.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään