”Politiikassakin tarvitaan työrauhaa. Poliittista draamaa syntyy hetkessä, politiikan tulokset ottavat aikansa.” Tämä oli yksi presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen viesteistä. Draamaa politiikassa on riittänyt jo usean hallituksen ajan.
Politiikan riento on muuttunut aiempaa hektisemmäksi jo vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Tuon vuoden kevään eduskuntavaalien jälkeen Suomi heräsi toisenlaiseen maailmaan. Kolmen suuren puolueen tilalla oli neljä keskisuurta puoluetta.
Pääministeri tarvitsee kaiken tuen
Pääministeriltä vaaditaan paljon ja hän on alituisen tarkkailun alla myös henkilönä.
Tasavallan presidentti pohti hallitusten lyhytikäisyyttä. Yksikään tällä vuosituhannella nimitetty hallitus ei ole istunut täyttä kautta. Vuodesta 2003 lukien nyt aloittanut hallitus on yhdeksäs ja pääministeri kahdeksas. Hän muistutti, että aiemmin totuttu täyden vaalikauden rytmi on pudonnut keskimäärin alle kahden ja puolen vuoden.
Taannoin nimetty pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on jo kolmas tänä vuonna. Senkin kestävyydestä on jo valettu kannuja.
Niinistö kuuluttaa tukea pääministerille: Pääministeriltä vaaditaan paljon ja hän on alituisen tarkkailun alla myös henkilönä.
– Kiinnittäisin jälleen huomiota siihen, että hallitus toimii kollegiona. Siitä, mitä yhdessä päätetään, yhdessä vastataan. Tämä kiistaton yhteisvastuu on jäänyt vähemmälle huomiolle, mutta sen muistaminen voi sekä keventää pääministerin taakkaa että rohkaista häntä toimissaan, totesi Niinistö puheessaan.
Keskustan hallituskunto koetuksella
Niinistön puheesta voi lukea itselleen viestin etenkin keskusta, jonka on arvioitu olevan hallituksen heikoin lenkki. Puolue kipuilee alenevien kannatuslukujensa kanssa. Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni heittäytyi avomieliseksi Helsingin Sanomien haastattelussa (27.12.).
Puoluettaan sadan päivän ajan johtanut Kulmuni tokaisi, että ”Voi olla myös, ettei keskusta nouse tästä.” Kannatuksen nousua epäilevä Kulmuni kuitenkin uskoo, että kovalla työllä keskusta nousee vielä reilun kymmenen prosentin kannatusluvuista. Kannatusnousu toisi kaivattua rauhaa myös hallitustyöhön.
Tuskin Antti Rinteen hallitus olisi ajautunut pääministerin vaihdokseen saakka, jos keskustan kannatus olisi ollut vakaalla pohjalla. Puolue ei ole päässyt itsensä kanssa sopuun, ollako hallituksessa vai ei.
Järki sanoo pääsääntöisesti, että kyllä hallituksessa kannattaa vaikuttaa. Tunteet repivät keskustaa eri suuntiin.
Perussuomalaiset haastavat koko puoluekenttää
Oppositiopuolue perussuomalaiset synnyttää turbulenssia politiikan kentälle sekä suoraan että välillisesti. Tutkijatohtori Johanna Vuorelma tulkitsee Kansan Uutisten haastattelussa, että oppositioasema nostaa perussuomalaisten kannatusta. Puolue haastaa koko muuta poliittista kenttää. Tätä yksikään muu puolue ei tee.
Puolue määritteli vahvasti eduskuntavaalien alla keskusteluagendaa. Siitä on tullut myös johtava oppositiopuolue kokoomuksen hakiessa vielä vajaan kahdenkymmenen hallitusvuotensa jälkeen oppositiovaihdetta.
Suurimmaksi uhkaksi perussuomalaiset koetaan keskustassa. Perussuomalaiset tunkee voimallisesti keskustan perinteisille alueille. Vuoden 2021 kuntavaalit ovat ovella. Niissä mitataan keskustan kannatus.
Nähtäväksi jää, että syntyykö keskustalle edelleen tarvetta luoda poliittista draamaa.
uutiskirje 
