Jopa joka neljäs masennuksesta kärsivä potilas voi hyötyä jo ensimmäisten psykologisten hoitotapaamisten aikana merkittävän paljon, kertoo psykologian maisteri Katariina Keinosen tuore psykologian väitöstutkimus.
Hyvin aikaisessa vaiheessa hoitoa tapahtuvaa voinnin paranemista kutsutaan varhaiseksi äkilliseksi hyötymiseksi.
Jo kaksi tapaamista voi auttaa
Masennusoireet vähenivät jo kahden tapaamisen jälkeen.
Äkillisen hyötymisen ilmiö on tunnistettu jo 90-luvulla, mutta sitä ei ole voitu täysin selittää. Arvioiden mukaan jopa 30-40 prosenttia psykologisista ongelmista kärsivistä kokee jossain hoidon vaiheessa yhtäkkisen muutoksen voinnissaan. Keinosen väitöskirjatutkimus keskittyy erityisesti varhaiseen äkilliseen hyötymiseen, joka voi johtaa nopeaan toipumiseen ilman pitkää hoitosuhdetta.
– Neljänneksellä tutkimukseen osallistuneista masennusoireet vähenivät jo kahden tapaamisen jälkeen, Keinonen sanoo.
– Varhaisen äkillisen hyötymisen välitön vaikutus on masennuksesta kärsivän näkökulmasta katsottuna hyvin suuri, ja lisäksi se ennustaa parempaa kokonaishoitotulosta kuuden tapaamisen jälkeen.
Nopeasti pysyviin tuloksiin
Väitöskirjatutkimuksen lyhytinterventiohoidon toteuttivat psykologian opiskelijat, joilla ei ollut aiempaa kokemusta asiakastyöstä. Varhain äkillisesti hyötyneiden joukossa tapahtuneet muutokset osoittautuivat kuitenkin hyvin vakaiksi ja pysyivät yllä jopa 12 kuukauden seurantavaiheen arviointiin asti.
– Tulokset viittaavatkin siihen, että varhainen äkillinen hyötyminen heijastelee todellista muutosta, ei vain ajoittaista vaihtelua oireilussa, Keinonen arvioi
Hoito toteutettiin hyväksymis- ja omistautumisterapian menetelmin ja kaksi ensimmäistä tapaamista olivat ennalta suunniteltuja ja aikataulutettuja.
– Käyttämäämme hoitomallia voitaisiin verrattain kevyellä koulutuksella hyödyntää laajemminkin. Se voisi olla yksi osa porrastettua hoitomallia, jossa hoitotapaamisia annosteltaisiin tarpeen mukaan. Nykymallissa hoitojen aloittamista saatetaan siirtää kulujen välttämisen toivossa, Keinonen sanoo.
– Suurelle joukolle masennuksesta kärsiviä apu voisi olla vain muutaman tapaamisen päässä. Seuraava haasteemme on selvittää, miten varhainen äkillinen hyötyminen tapahtuu ja millaisissa tilanteissa se on todennäköistä, Keinonen pohtii.
Keinosen tohtori väitöskirjan tarkastustilaisuus on lauantaina 11. tammikuuta Jyväskylän yliopistossa.
uutiskirje 
