Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo avaa blogissaan puolueen näkökulmia työllisyyden nostamiseksi. Hallitus on linjannut tavoitteeksi 60 000 uuden työpaikan luomisen vaalikauden loppuun mennessä.
Ohisalo kirjoittaa, että työvoiman saatavuusharkintaa ja sen toteutusta olisi edelleen syytä arvioida kriittisesti.
– Nykyinen alueellinen saatavuusharkinta estää yrityksiä saamasta työvoimaa ulkomailta, jos EU-alueella tai ETA-maista olisi työvoimaa saatavilla.
Ohisalo nostaa yhdeksi keinoksi työttömyysputken lyhentämisen. Työttömyysputkella tarkoitetaan iäkkään työttömän mahdollisuutta saada työttömyysturvaa pitempään, jotta hän pääsee eläkkeelle. Tällä hetkellä vuonna 1961 tai myöhemmin syntynyt on oikeutettu lisäpäiviin 62-vuotiaana, kun ennen ikäraja on 61 vuotta.
– Erityisesti yli 55-vuotiaiden työllistymismahdollisuuksia pitää parantaa. Paras keino työurien pidentymiseen on tietenkin se, että ihmiset voivat paremmin ja jaksavat työssään pidempään, Ohisalo kirjoittaa.
Miten porrastaminen tehtäisiin
Hallituksen on määrä ensi syksyn budjettiriihessä esitellä toimet, joilla saadaan luoduksi 30 000 työpaikkaa. Toimien vaikutuksen arviointi tapahtuu valtiovarainministeriössä.
– Ratkaisuja ei ole vielä hakattu kiveen, sillä hallitusohjelman mukaisesti mitään työllisyyttä parantavaa keinoa ei suljeta tarkastelun ulkopuolelle, Ohisalo toteaa kirjoituksessaan.
Ohisalo nostaakin esiin ansiosidonnaisen työttömyysturvan vapaaehtoisesta porrastuksen.
– Meidän näkökulmastamme on tärkeää, että uudistuksen jälkeenkin työttömälle jää vähintään yhtä paljon rahaa käteen kuin ennen uudistusta.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson puntaroi mikroblogipalvelussa Twitterissä, miltä malli vihreiden malli mahtaisi näyttää.
– Onko kukaan ymmärtänyt, miten toimisi ja miltä näyttäisi sellainen porrastettu ja työllisyyttä parantava ansiosidonnaisen malli, jossa ”uudistuksen jälkeenkin työttömälle jää vähintään yhtä paljon rahaa käteen kuin ennen uudistusta”?, Andersson kirjoittaa.
Onko kukaan ymmärtänyt, miten toimisi ja miltä näyttäisi sellainen porrastettu ja työllisyyttä parantava ansiosidonnaisen malli, jossa ”uudistuksen jälkeenkin työttömälle jää vähintään yhtä paljon rahaa käteen kuin ennen uudistusta”?
— Li Andersson (@liandersson) January 17, 2020
Ongelmallinen laskentatapa
Toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Làina kertoi marraskuussa KU:n haastattelussa, miksi hallituksen linjaus 30 000 päätösperustaisesta työpaikasta on ongelmallinen.
– Käytännössä katsotaan, että jos veroja kevennetään tai sosiaaliturvaa leikataan, ihmiset menevät helpommin töihin, kun joutuu maksamaan vähemmän veroja tai sosiaaliturva on pienempää. Se on lähtökohta, miten valtiovarainministeriö laskee niitä, Làina tiivisti.
Lainà huomautti haastattelussa, että työllisyyskeskustelussa korostuukin ekonomistien ylivalta. Samalla siinä näkyy hyvin myös valtiovarainministeriön valta, kun käytettävästä laskentakehikosta on päätetty.
uutiskirje 
