Ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista 60–70 prosenttia jää Suomeen valmistumisensa jälkeen. Osuus on korkeampi kuin on aiemmin otaksuttu. Tieto ilmenee työ- ja elinkeinoministeriön Kotoutumisen kokonaiskatsauksesta 2019. Tutkinto-opiskelijoiden maahan jääntiä selvittivät vanhempi tutkija Hannu Karhunen Palkansaajien tutkimuskeskuksesta sekä Koulutuksen tutkimuslaitoksen akatemiatutkija Charles Mathies.
Suomeen jääneiden osuutta tutkittiin kolme vuotta opiskelijan valmistumisen jälkeen.
– Tanskassa maahan jäävien tutkinto-opiskelijoiden osuus on noin 58 prosenttia kaksi vuotta valmistumisesta ja Alankomaissa osuus on 38 prosenttia neljä vuotta valmistumisen jälkeen, Karhunen totesi Kotoutumisen kokonaiskatsauksen julkistamistilaisuudessa.
Tutkimus koski ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita, jotka valmistuivat ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta vuosina 1999 – 2011. Tarkastelun ulkopuolelle jäivät henkilöt, jotka ovat suorittaneet toisen asteen tutkinnon Suomessa. Myös henkilöt, joiden ensimmäinen kieli on suomi tai ruotsi sekä yli 45-vuotiaat on poistettu otoksesta.
Ulkomaisia korkea-asteen opiskelijoita oli Suomessa 23 000 vuonna 2016. Osuus on 8 prosenttia kaikista Suomen opiskelijoista.
Työkokemus ja verkostot kannustavat jäämään
Tutkijat yllättyivät, että Euroopan unionin jäsenmaiden ulkopuolelta tulleet opiskelijat näyttäisivät jäävän Suomeen lähes samassa suhteessa kuin ulkomaiset opiskelijat keskimäärin.
Opintojen aikana luodut verkostot ja työkokemus kannustavat jäämään Suomeen valmistumisen jälkeen. Sukupuolella ei tutkijoiden mukaan ole merkitystä työllistymisessä.
Tutkijoiden mukaan henkilöt, jotka työskentelevät osa-aikaisena vuosi ennen valmistumista, jäävät Suomeen 7 prosenttia todennäköisemmin kuin he, joilla ei ollut työkokemusta. Suomeen jäämisen todennäköisyyttä lisää, jos opiskelijalla on täällä perhettä ja sosiaalisia verkostoja.
Koulutus maksetaan takaisin
Maahan jääneiden ulkomaalaisten työllisyysaste ja ansiokehitys eivät ole yhtä korkealla kuin korkeakoulututkinnon suorittaneiden suomalaistaustaisten. Ulkomaalaistaustaisten tutkinnon tehneiden työllisyysaste oli tutkimusajankohtana 77–81 prosenttia eli tutkijoiden mukaan verrattain korkea. Suomalaisten korkeakoulusta valmistuneiden työllisyysprosentti on 88–91 prosenttia. Karhusen mukaan ulkomaalaisten hyvä työllisyysaste ei hämmästytä, sillä maassaoleskelulupa myönnetään useimmiten, jos luvan anojalla on työpaikka.
– Näyttää myös siltä, että ulkomaalaistaustaiset maksavat koulutuksensa takaisin verotuloina aika pian, Karhunen toteaa.
uutiskirje 
