Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tuoreen raportin mukaan Euroopan luonnon tila on huono.
Kasvihuonekaasupäästöjen ja ilmansaasteiden vähentämisessä on edistytty merkittävästi, mutta Euroopan luonnon tila ei ole kokonaisuudessaan hyvä. Luonto pilaantuu edelleen, sitä käytetään kestämättömästi ja monimuotoisuus vähenee.
Asia ei ole marginaalinen, vaan kysymys esimerkiksi ruokaturvan ja juomaveden kaltaisista välttämättömyyksistä.
Eurooppa on maapallon nopeiten lämpenevä maanosa. Ilmasto muuttuu täällä hälyttävän nopeasti, mikä uhkaa turvallisuutta, kansanterveyttä, ekosysteemejä, infrastruktuuria ja taloutta.
Siksi EAA:n mukaan eurooppalaista yhteiskuntaa ja taloutta on mukautettava kiireellisesti. Samalla on varmistettava sosiaalinen oikeudenmukaisuus.
Riski myös kilpailukyvylle
Raportissa korostetaan, että ilmastonmuutos ja ympäristön pilaantuminen ovat suora uhka myös Euroopan kilpailukyvylle, joka on sekin riippuvaista luonnonvaroista. Luonnon suojeleminen sen sijaan on investointi kilpailukykyyn, resilienssiin ja hyvinvointiin.
– Ilmastotavoitteiden lykkääminen tai viivyttäminen vain lisäisi kustannuksia, pahentaisi eriarvoisuutta ja heikentäisi selviytymiskykyä. Luonnon suojeleminen ei ole kustannus. Se on investointi kansalaistemme kilpailukykyyn, resilienssiin ja hyvinvointiin, sanoo kestävyyssiirtymästä vastaavan komission johtava varapuheenjohtaja Teresa Ribera EAA:n tiedotteessa.
Sijainnistaan pohjoisella pallonpuoliskolla johtuen Eurooppa on maailman nopeiten lämpiävä maanosa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät täällä jo nyt muun muassa kuivuutena, maastopaloina ja tulvatuhoina.
”Luonnon suojeleminen ei ole kustannus. Se on investointi.”
– Toimimatta jättämisen kustannukset ovat valtavat, ja ilmastonmuutos on suora uhka kilpailukyvyllemme. Kurssissa pysyminen on olennaisen tärkeää taloutemme turvaamiseksi, painottaa ilmastotoimista, nettonollatavoitteesta ja puhtaasta kasvusta vastaava komission jäsen Wopke Hoekstra.
– Meillä ei ole varaa lipsua ilmasto-, ympäristö- ja kestävyystavoitteistamme. Yhdessä 38 maan kanssa laaditussa raportissa esitetään selkeästi tieteeseen perustuvaa tietoa ja osoitetaan, miksi meidän on toimittava. Meillä EU:ssa on politiikat, välineet ja tietämys sekä vuosikymmenten kokemus yhteistyöstä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi, toteaa EAA:n pääjohtaja Leena Ylä-Mononen.
Muutoksia tehtävä kiireesti
Kestämättömät tuotanto- ja kulutustavat vähentävät luonnon monimuotoisuutta Euroopan maa-alueiden, makean veden ja merien ekosysteemeissä. Suunta on huono eikä sovittuja poliittisia tavoitteita raportin mukaan todennäköisesti saavuteta vuoteen 2030 mennessä.
Raportissa todetaan, että tuotanto- ja kulutusjärjestelmiin on tehtävä kiireellisesti muutoksia. Niitä ovat hiilen vähentäminen taloudessa, kiertotalouteen siirtyminen, saasteiden vähentäminen ja luonnonvarojen vastuullinen hallinta. Erityisesti liikenteessä on vähennettävä hiilidioksidipäästöjä ja maatalouden päästöihin on puututtava.
Kiertotalouden tehostaminen voi vähentää Euroopan riippuvuutta energian ja kriittisten raaka-aineiden tuonnista. Euroopan teollisuuden digitaaliseen ja vihreään siirtymään investoimalla Eurooppa voi lisäksi parantaa tuottavuuttaan ja nousta maailmanlaajuiseksi johtavaksi toimijaksi vihreiden innovaatioiden alalla.
”Toimimatta jättämisen kustannukset ovat valtavat.”
Euroopan vesivaroihin kohdistuu suuria paineita, ja vesipula vaikuttaa kolmasosaan Euroopan väestöstä ja alueesta. Raportissa todetaan, että terveiden vesiekosysteemien ylläpitäminen, valuma-alueiden suojelu ja pohjavesivarojen täydentymisen varmistaminen ovat ratkaisevia tekijöitä vesiresilienssin varmistamiseksi.
Raportin mukaan tämä edellyttää talouden ja luonnonympäristön sekä maan, veden ja luonnonvarojen välisten yhteyksien uudelleenarviointia. Kilpailukykyisen talouden ja Euroopan kansalaisten elämänlaadun ylläpitäminen on mahdollista vain ennallistamalla Euroopan luonnonympäristö.
Suomi kuluttaa liikaa luonnonvaroja
– Ympäristö ja luonto ovat keskeinen osa myös Suomen kilpailukykyä, resilienssiä, turvallisuutta ja elämänlaatua. Suomen vahvuuksia ovat erinomainen ilmanlaatu, uusiutuvan energian nopea kasvu ja kunnianhimoinen hiilineutraaliustavoite, sanoo ympäristöministeriön tutkimusjohtaja ja EAA:n hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Laura Höijer.
– Raportti kuitenkin osoittaa, että myös Suomen ympäristön tilassa on useita ongelmia. Suurimpia haasteita ovat luonnonvarojen suuri kulutus, kiertotalouden hidas eteneminen, heikentyneet hiilinielut, luontokadon jatkuminen ja liikenteen päästövähennysten heikko edistyminen.
EAA julkaisee ympäristön tilaa koskevan raportin viiden vuoden välein. EEA on julkaissut näitä raportteja vuodesta 1995 lähtien, ja vuoden 2025 raportti on seitsemäs. Se tarjoaa tieteeseen perustuvia näkemyksiä siitä, miten ilmastonmuutoksen, monimuotoisuuden häviämiseen ja saastumisen kaltaisiin haasteisiin tulee vastata.
uutiskirje 
