KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Pitkät kihlajaiset -kirja pureutuu työmarkkinahistoriaan – Kommunismin pelko toi sopimusyhteiskunnan

Yhteiskuntasopimuksen teon alkuun laittajat pöydän ympärillä vuonna 2015. Yhteiskuntasopimuksen selvitysmiehenä toimi entinen valtakunnansovittelija Juhani Salonius.

Yhteiskuntasopimuksen teon alkuun laittajat pöydän ympärillä vuonna 2015. Yhteiskuntasopimuksen selvitysmiehenä toimi entinen valtakunnansovittelija Juhani Salonius. Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander

Suomalaiset työnantajat eivät ole koskaan olleet lepsuja. Työntekijöiden vaatimuksiin on taivuttu ensin kommunismin ja myöhemmin ay-liikkeen voiman pelossa. Jyrkintä kantaa ovat aina edustaneet metsäteollisuuden patruunat. Näin on edelleen tänäkin päivänä.

Risto Korhonen
9.2.2020 12.00
Fediverse-instanssi:

Suomalaisen työmarkkinapolitiikan peruskivenä on pidetty tammikuun kihlausta vuonna 1940, jossa Suomen Työnantajain Keskusliitto STK ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto SAK tunnustivat toisensa.

Helsingin yliopisto on toteuttanut laajan tutkimusprojektin ”Pitkät kihlajaiset: Yritykset ja kolmikantakorporatismi Suomessa 1940-2020.” Sen ja siihen liittyvän laajan aineiston pohjalta yrityshistorian professori Niklas Jensen-Eriksen ja tohtorit Elina Kuorelahti, Aaro Sahari, Henrik Tala ja Maiju Wuokko ovat julkaisseet kirjan Loputtomat kihlajaiset, jossa kulunutta 80 vuotta käsitellään työnantajien tavoitteiden ja toimien pohjalta.

Tammikuun kihlauksen taustalla oli talvisodan tuoma kansallinen hätätila ja pyrkimys kansalliseen yhtenäisyyteen.

ILMOITUS
ILMOITUS
”EK on muutellut organisaatiotaan ja sääntöjään siten, että ’synnin teko’ eli paluu keskitettyihin olisi mahdollisimman vaikeaa.”

Sodan jälkeen työnantajia ravisutti uusi yhteiskunnallinen voima, kommunistit. Työnantajat pelkäsivät tosissaan kommunismia ja jopa neuvostomiehitystä.

Työnantajat suostuivat varsin usein ammattiliittojen vaatimuksiin, koska pelättiin kommunistien saavan entistä enemmän kannatusta. Kommunismin pelko työnantajien keskuudessa oli totta aina 1980-luvulle saakka.

Tupot syntyivät

Suomalaiset työmarkkinat muuttuivat 1960-luvulla. SAK eheytyi ja sen jäsenmäärä kasvoi räjähdysmäisesti. Syntyi ensimmäinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu Liinamaa I.

Työnantajien käsitys oli, että keskitetyillä ratkaisuilla päästään halvemmalla kuin liittokierroksilla. Tupojen avulla onnistuttiin edistämään palkansaajien reaaliansioita ja saamaan aikaan merkittäviä sosiaalipoliittisia uudistuksia.

Tupojen kulta-aika oli 1970-luvulla, mutta jo tuolloin eräät työnantajapiirit alkoivat miettiä niistä irtautumista.

1980-luvulle tultaessa jopa STK:n toimitusjohtaja Pentti Somerto uskoi suurten tupojen ajan olevan ohi. Jäsenet alkoivat vaatia työnantajaliitoiltaan hyökkäyksiä puolustustaistelun sijaan. Suuren laman kynnyksellä ja Esko Ahon hallituksen avustuksella linja muuttuikin.

Lipposen hallituksen synty merkitsi selkeästi tulopolitiikan jatkoa. Niinpä 1995 syntyi kattavin tupo Liinamaa ykkösen jälkeen.

Tupoa ei saa sanoa tupoksi

Työnantajapuolella palvelutyönantajat PT oli pääsääntöisesti ollut tupojen kannalla. Tämä napina kuitenkin loppui TT:n ja PT:n yhdistyessä Elinkeinoelämän keskusliitoksi EK:ksi.

Vuoden 2004 lopulla allekirjoitettiin taas uusi tupo, josta tuli erittäin kattava. Metsäteollisuus jättäytyi kuitenkin neuvottelujen ulkopuolelle ja uhkasi jopa erota EK:sta.

Metsäteollisuus pelasi muutenkin kovaa peliä. Sen työmarkkinajohtaja Arto Tähtinen sanoi Paperiliittoa riidankylvämisorganisaatioksi. Tämä ei voinut johtaa muuhun kuin yhteenottoon, joka huipentui työnantajan kuuden viikon työsulkuun.

Antti Herlinin puheenjohtajakaudella EK:n hallitus päätti toukokuussa 2008, että EK ei neuvottele enää keskitetyistä työehdoista, vaan sopimukset tehtäisiin liitto- ja yritystasolla. Kolmikanta kuitenkin jatkuisi edelleen lainsäädäntö- ja muussa vastaavassa toiminnassa.

Nimellisesti tämä piti, mutta vuonna 2011 EK teki raamisopimuksen, vuonna 2013 työllisyys- ja kasvusopimuksen ja marraskuussa 2015 kilpailukykysopimuksen. Tupoiksi niitä ei saanut sanoa, vaikka tupojahan ne olivat.

Haukat ovat voitolla

Työnantajajohtajia on pitkään luokiteltu haukoiksi ja kyyhkyiksi sen mukaan miten he suhtautuvat keskitettyihin ratkaisuihin. Haukat löytyvät teollisuudesta ja kyyhkyt palvelusektorilta.

Niinpä Sipilän hallituksen aikana haukoiksi luettiin Koneen Herlinin lisäksi mm. Metsä Groupin Kari Jordan, Elisan Veli-Matti Mattila, Nordean Björn Wahlroos, Sammon Kari Stadigh ja UPM:n Jussi Pesonen. Vastapuolella olivat sopimusta toivovat kyyhkyt.

Marraskuussa 2016 EK ilmoitti muuttaneensa sääntöjään niin, että toukokuusta 2016 eteenpäin se ei enää voi solmia palkansaajien kanssa keskitettyjä ratkaisuja. Kiky solmittiin siitä huolimatta kesäkuussa 2016. Metsäteollisuus sai tästä tarpeekseen ja ilmoitti eroavansa EK:sta vuoden 2017 alusta.

Työnantajien linjaa 2000-luvulla Loputtomien kihlajaisten kirjoittajat kuvaavat seuraavasti:

”Uudella vuosituhannella EK kävi edelleen luottamuksellisia neuvotteluja ay-liikkeen kanssa, mutta itseensä Eteläranta ei enää luottanut. EK on muutellut organisaatiotaan ja sääntöjään siten, että ’synnin teko’ eli paluu keskitettyihin olisi mahdollisimman vaikeaa. Mutta aina voi hairahtaa, kuten 2010-luvulla toistuvasti nähtiin.”

Mitään varsinaista uutta kirja ei työmarkkinahistoriaan perehtyneelle tuo, mutta ansiokkaasti se antaa hyvän katsauksen työnantajien tavoitteista ja pyrkimyksistä sekä niiden toteuttamisesta lähivuosikymmeninä. Se pohjautuu hyvin laajaan aineistoon, mutta moni mielenkiintoinen asia ei aina ole kirjoissa ja kansissa. Äskettäin edesmennyt STK toimitusjohtaja Tapani Kahri esimerkiksi kertoi allekirjoittaneelle, että STK:n hallituksen keskusteluja ei ainakaan hänen aikanaan kirjattu ollenkaan.

Maiju Wuokko, Niklas Jensen-Eriksen, Henrik Tala, Elina Kuorelahti ja Aaro Sahari: Loputtomat kihlajaiset. Yritykset ja kolmikantakorporatismi Suomessa 1940–2020. Siltala 2020. 448 sivua.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

Kekkostutkija Timo J. Tuikka yllättää vuoden hauskimmalla, silti tosipohjaisella rikosromaanilla jatkosodan aikaisesta Lapista

Joona Keskitalo aloitti taas uuden ja ihan erilaisen dekkarisarjan päähenkilönään poliisi, joka on taitava kuulustelija

Uusimmat

Käännytyslain hyväksyminen herättää pahaa verta SDP:ssä.

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

Gashaw Bibani.

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

Mai Kivelä.

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

Vasemmistoliitto lähtee tavoittelemaan lisäpaikkaa Hämeessä.

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

17.11.2026

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset